Siirry pääsisältöön

Merkittävin vallan väärinkäyttö

Militarismi ja sotateollisuus ovat olleet keskeisiä tekijöitä kansainvälisessä politiikassa jo vuosikymmenien ajan.

Konfliktien tahallinen synnyttäminen ja asevarustelun jatkuva kasvattaminen eivät ainoastaan kuluta valtavia luonnonvaroja, vaan myös ruokkivat maailmanlaajuista epävakautta.
Sotateollisuuden vaikutus ulottuu kansainvälisiin suhteisiin, talouspolitiikkaan ja jopa ympäristöön, mikä tekee siitä yhden merkittävimmistä voimavaroja väärinkäyttävistä rakenteista.
Sotateollisuuden taloudellinen ja poliittinen valta:
Sotateollisuudella on vahva asema monien valtioiden taloudessa, erityisesti suurvalloissa. Yhdysvaltojen sotateollinen kompleksi on maailman suurimpia, ja sen vaikutus maan poliittiseen päätöksentekoon on huomattava.
Suuret puolustusteollisuuden yritykset, kuten Lockheed Martin, Boeing ja Raytheon, ovat vuosikymmenten ajan olleet merkittäviä toimijoita poliittisessa lobbauksessa ja hallituksen päätöksissä.
Samoin Venäjän sotateollisuus on pitkään ollut keskeinen osa maan taloutta ja geopoliittista strategiaa.
Ympäristölliset vaikutukset:
Sotilaalliset konfliktit ja asevarustelu eivät ainoastaan kuluta taloudellisia resursseja, vaan ne myös aiheuttavat merkittäviä ympäristötuhoja.
Sodan aiheuttama infrastruktuurin tuhoutuminen, kemiallisten aseiden käyttö ja suurten sotilasoperaatioiden aiheuttama hiilijalanjälki tekevät militarismista yhden maailman suurimmista saastuttajista. Lisäksi aseiden tuotanto ja testaus tuhoavat ekosysteemejä ja kuluttavat valtavia määriä energiaa.
ICC:n rooli ja kansainvälinen oikeus:
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) pyrkii tuomaan oikeudellista vastuuta sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. ICC:n päätökset voivat antaa juridisia perusteita valtioiden ja johtajien vastuulle sotatoimista, mutta sen vaikutusvalta on rajallinen.
Monet suurvallat, mukaan lukien Yhdysvallat, eivät ole ICC:n jäsenvaltioita ja eivät tunnusta sen päätösvaltaa. Tämä vaikeuttaa sotarikosten kansainvälistä oikeudellista käsittelyä ja tekee militarismin vaikutuksista vielä monimutkaisempia.
Johtopäätös:
Sotateollisuuden vaikutukset ulottuvat kauas taloudesta ja politiikasta ympäristöllisiin ja oikeudellisiin näkökulmiin. Konfliktien lietsominen sotateollisuuden etujen vuoksi on kestämätöntä.
Suomen ja kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua tehokkaammin sotateollisuuden vallankäyttöön. Rauhanomaisten ratkaisujen ja diplomatian vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja sotateollisuuden vaikutusvallan hillitsemiseksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...