Yhteiskuntavastuun Arkisto

Johdanto: Sama historia, eri kohtelu Digitaalinen aikakausi on tuonut mukanaan ennennäkemättömän määrän arkistoitua aineistoa, mutta samalla se on paljastanut oikeusjärjestelmämme yhden heikoista kohdista: teknologisen kaksoisstandardin. Kun yli 20 vuotta vanhaa sisältöä arvioidaan oikeudellisesti eri tavoin sen mukaan, sijaitseeko se kirjaston hyllyssä vai verkkosivulla, ei kyse ole enää pelkästä sananvapauskysymyksestä – vaan yhdenvertaisuudesta lain edessä. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta ongelma on vakava. Vastuullisen yhteiskunnan on kohdeltava samanlaista historiallista aineistoa samalla tavalla riippumatta siitä, missä muodossa se on säilytetty. Kaksoisstandardi: kirjastoissa historiaa, verkossa rikos? Kirjastot, arkistot ja kirjakaupat ovat täynnä julkaisuja, jotka sisältävät aikansa kielenkäyttöä, arvoja ja näkemyksiä. Näitä teoksia ei pidetä nykyhetkessä julkaistuina, vaan historiallisina dokumentteina. Kukaan ei väitä, että 1990-luvun painettu kirja “pidettäisiin yllä” rikos...

  Kirjoittajasta: Eettisen valvonnan ja pienyrittäjyyden asiantuntija Tämän muistion ja analyysin takana on kymmenen vuoden (2013–2023) työ Eettisten sääntöjen Tiedotus ja Valvontakeskus ry:n (ETVK) vastuullisena toimijana. ETVK toimi vuosikymmenen ajan allianssissa Suomen Pienyrittäjät ry:n kanssa, toteuttaen pienyrittäjille EU:n edellyttämää kehitysprojektia yritysten yhteiskuntavastuusta. Tämä analyysi ei ole pelkkä mielipide, vaan se on eettisen ja taloudellisen valvonnan asiantuntijalausunto. Se on jatkumoa kymmenvuotiselle työlle, jonka tarkoituksena on ollut turvata suomalaisen pienyrittäjän selviytyminen ja eettinen toimintaedellytys globaalissa paineessa. Nyt, kun eläkevarojen pääomapako ja EK:n "Visio 2035" uhkaavat romuttaa suomalaisen reaalitalouden perustan, on aika esittää eettinen ja taloudellinen vaihtoehto: Kansallinen Isännyys. POLIITTINEN KÄRKI: Suomen palauttaminen isännille Vastavoima EK:n Visio 2035 "Digitaaliselle savuverholle" 1. Läht...

  Johdanto: Tekoäly poliittisena aseena Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on julkaissut vision Suomesta vuonna 2035. Ohjelma lupaa "hyvintoimintayhteiskunnan", jossa tekoäly ja digitalisaatio tehostavat julkisen hallinnon ja kansalaiset kantavat enemmän "vastuuta" tilimallien muodossa. Kriittinen tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kyseessä on ns. tekoälypesu (AI-washing) . Teknologialla yritetään oikeuttaa hallinnollinen mielivalta ja purkaa perustuslaillinen oikeusvaltio, siirtäen valta demokraattisilta elimiltä algoritmeille ja globaalille sijoituspääomalle. 1. Juridinen tyhjiö: Algoritmi ilman virkavastuuta EK:n visio perustuu oletukselle, että julkista hallintoa voidaan "laihduttaa merkittävästi" tekoälyn avulla. Tämä yliarvioi tekoälyn juridiset ja tekniset valmiudet. Virkavastuun katoaminen: Suomen hallinto-oikeus perustuu henkilökohtaiseen virkavastuuseen. Tekoäly ei ole oikeussubjekti. Jos automaattinen päätöksentekojärjestelmä tekee laittoman p...

  Johdanto Suomen talous on polkenut paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Keskustelu on keskittynyt julkisiin menoihin, palkkoihin ja työvoimakustannuksiin, vaikka keskeinen rakenteellinen ongelma on jäänyt taka-alalle: energian kokonaishinta ja sen muodostus . Tämä artikkeli osoittaa laskelmin, että 10 snt/kWh kuluttajan loppulaskussa ei ole populismia, vaan kustannusperusteinen, yhteiskuntavastuullinen ja reaalitaloutta vahvistava ratkaisu. Kyse ei ole energiapolitiikan hienosäädöstä vaan talouspolitiikan ydinkysymyksestä: millä hinnalla sähköä tuotetaan, ja kenen hyväksi hinnoittelujärjestelmä toimii. Sähkön pörssihinta ei ole sähkön hinta Nykyinen 16–20 snt/kWh kokonaishinta ei heijasta sähkön tuotantokustannusta. Se heijastaa: marginaalihinnoittelua, hintavolatiliteettia ja riskipreemiota - siirto- ja rahoitusrakenteiden ylituottoa. Valtaosa Suomen sähköstä tuotetaan tuotantomuodoilla joiden todellinen marginaalikustannus (SRMC) on hyvin alhainen. Tästä huolimatta k...

Energiakeskustelu Suomessa on kapeutunut markkinakeskeiseksi tekniseksi debatiksi. Markkinamallit, hintamekanismit ja tuotantoteknologiat hallitsevat puhetta, mutta juuri silloin, kun mukana on vastuullisuutta, ihmisoikeuksia tai sosiaalisia vaikutuksia koskevia näkökulmia, niin reaktio on usein torjuva. Argumentit kuitataan ”mielipiteinä” tai ”poliittisena retoriikkana”. Tämä ei kuitenkaan johdu vastuullisuusargumenttien heikkoudesta, vaan siitä, miten energiakeskustelu on institutionalisoitunut. Seuraavaksi käyn läpi, miksi näin on ja miksi juuri tämä rakenne estää yhteiskunnallisesti merkittävän keskustelun sähkön todellisesta luonteesta. 1. Markkinamekanismi esitetään luonnonlakina EU:n sähkömarkkinoilla hinta määräytyy marginaalihinnoittelulla ( pay-as-clear ), eli kalleimman hyväksytyn tuotantomuodon mukaan. Tämä on tietoinen poliittinen sääntelyvalinta, ei muuttumaton luonnonlaki. Valinta johtaa järjestelmään, jossa edullisenkin tuotannon arvo määrittyy kalleimpien muotojen kaut...

  Yhteiskuntavastuun Arkisto on tänään 27.1.2026 lähettänyt virallisen lausunnon oikeusministeriölle koskien valmiuslain kokonaisvaltaista uudistamista. Tiedote julkaistaan kokonaisuudessaan julkisen keskustelun ja avoimuuden varmistamiseksi. Eläkkeiden omaisuuden suoja ei ole kauppatavaraa Valmiuslain uudistustyöryhmä on esittänyt huolestuttavia valtuuksia, jotka sallisivat poikkeusoloissa eläkkeiden maksatuksen keskeyttämisen tai niiden määrien alentamisen. Yhteiskuntavastuun Arkisto katsoo, että tällaiset suunnitelmat ovat oire vakavasta kansallisen isännyyden puutteesta. ”Suomen suurin turvallisuusriski ei ole vain ulkoinen uhka, vaan se, että olemme päästäneet kansallisen pääomamme karkaamaan. Kun eläkevaroistamme on ankkuroitu kotimaahan vain alle 20 %, olemme tehneet itsemme haavoittuviksi. Nyt valtio yrittää paikata tätä valuvirhetä kajoamalla kansalaisten ansaittuun omaisuuteen,” toteaa asiamies Jyrki Saari . Isännän vastuu vs. kriisinhallinta Lausunnossa korostetaan eroa...