Huonon henkilöjohtamiskulttuurin levittämät myytit kumoon - Mitä tiede todellisuudessa osoittaa

 Suomalaisessa työelämäkeskustelussa toistuu kerta toisensa jälkeen kaksi sitkeää johtamismyyttiä:

1. Sairauspoissaolot johtuvat työntekijöiden lomanpitoasenteesta ja "saikuttamisesta".

2. Sairastavuus on pelkästään työntekijän omien huonojen elintapojen ja yksilöllisen vastuuttomuuden seurausta.

Nämä väitteet eivät edusta nykyaikaista henkilöstöjohtamista, vaan ne ovat tieteellisesti kestämätöntä vastuunpakoilua. Yksilön syyllistäminen ja mikrohallinta (mikromanageraus) piilottavat taakseen sen, mitä lääketiede ja epidemiologia ovat osoittaneet jo vuosikymmeniä: suuri osa sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä on yksilön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

MYYTTI 1: ”Sairastavuus on kiinni vain omista elintavoista”

Faktojen valossa: Tiede osoittaa sairastavuuden taustalla vaikuttavan rakenteet, ympäristön ja biologian.

Ammattimainen johto ei oleta kaikkien olevan ”perusterveitä ilman omaa syytään”. Epidemiologinen tutkimus osoittaa, että terveyteen vaikuttavat tekijät jakautuvat laajasti yksilön ulkopuolelle:

• Sosiaaliset terveysdeterminantit (WHO): Maailman terveysjärjestön mukaan ihmisten terveyteen vaikuttavat merkittävästi olosuhteet, joissa ihmiset syntyvät, kasvavat, työskentelevät, elävät ja ikääntyvät. Koulutus, tulotaso, asuminen, työolot ja yhteiskunnallinen asema muodostavat keskeisen osan näistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä.

• Ympäristö- ja kemikaalikuormitus (THL, EEA): Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) mukaan ympäristötekijät aiheuttavat Euroopassa noin 13 % kaikista kuolemantapauksista ja merkittävän osan kroonisista sairauksista. Suomessa ilmansaasteiden pienhiukkaset (PM2.5) aiheuttavat THL:n mukaan noin 1 600 ennenaikaista kuolemaa vuodessa sekä altistavat sydän- ja verisuonisairauksille sekä diabetekselle. Talousveden ja ravinnon PFAS-yhdisteet sekä teollisuuskemikaalit vaikuttavat suoraan hormonitoimintaan ja elimistön vasteisiin.

• Syövän ja sairauksien satunnaiset mutaatiot (Science): Johns Hopkinsin tutkijoiden Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen (Tomasetti & Vogelstein) mukaan noin 66 % syöpien driver-mutaatioista liittyy DNA:n replikaation yhteydessä syntyviin satunnaisiin virheisiin. Tutkimuksessa ympäristötekijöiden osuudeksi arvioitiin noin 29 % ja perinnöllisten tekijöiden osuudeksi noin 5 %. Näihin biologisiin replikaatiovirheisiin ei voida vaikuttaa elintavoilla.

• Perinnölliset autoimmuunisairaudet: Reumasairaudet, tyypin 1 diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet (esim. Crohnin tauti) ovat biologisia ja perinnöllisiä sairauksia, joissa elintapasyyllistäminen on lääketieteellinen absurditeetti.

MYYTTI 2: ”Sairauspoissaolot johtuvat työntekijöiden asenteesta”

Faktojen valossa: Huono johtaminen ja hallinnan puute lisäävät sairastavuuden riskiä tutkitusti.

Kun koko henkilöstö leimataan pienen marginaalin poikkeavan käytöksen perusteella, luodaan epäluulon kulttuuri. Lääketieteellinen työterveystutkimus osoittaa, että heikko johtaminen on itsessään sairastavuutta lisäävä riskitekijä:

• Karasekin Job Demand-Control -malli: Maailman käytetyin työstressimalli osoittaa, että suurin sairaus- ja sydäntautiriski syntyy työssä, jossa on korkeat vaatimukset yhdistettynä matalaan päätöksentekomahdollisuuteen (kontrolliin ja mikromanagerauskulttuuriin).

• Vuorotyön syöpävaara (IARC/WHO): Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö luokittelee yövuorotyön ryhmän 2A todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi tekijäksi, koska se häiritsee elimistön sirkadiaanista rytmiä ja hormonieritystä. Yövuorotyö lisää tutkitusti myös metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen riskiä.

• Organisatorinen epäoikeudenmukaisuus (TTL): Työterveyslaitoksen seurantatutkimukset osoittavat, että kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja huonosta henkilöstöjohtamisesta nostaa sairauspoissaolojen ja masennusoireiden riskiä merkittävästi.

PALJONKO HUONO JOHTAMINEN MAKSAA – JA MITÄ TULOKSIA HYVÄT JOHTAJAT TEKEVÄT?

Suomessa työikäisten sairastamisesta ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien menetettyjen työpanosten kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 24 miljardia euroa vuodessa. Summa sisältää sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä, työtapaturmista, presenteismistä ja sairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksia.

Nämä kustannukset osoittavat, kuinka merkittäviä työkykyyn ja työoloihin liittyvät kysymykset ovat sekä yrityksille että koko yhteiskunnalle. Ongelmat eivät ratkea sillä, että työkykyongelmat kuitataan mielikuvilla "laiskottelusta".

Toisin kuin vanhakantainen kontrollijohto väittää, Yhdysvaltain liike-elämässä ja kansainvälisessä tutkimuksessa on osoitettu jo vuosikymmeniä sitten, että henkilöstön hyvinvointiin ja luottamukseen panostaminen on yksi parhaista tuloksentekovälineistä:

• Barry-Wehmillerin 3 miljardin kasvutarina: Yhdysvaltalaisen teollisuuskonserni Barry-Wehmillerin toimitusjohtaja Bob Chapman uudisti yrityksen johtamisen purkamalla kyttäyskulttuurin ja rakentamalla toiminnan keskinäisen luottamuksen varaan. Tulokset puhuvat puolestaan: yhtiö kasvatti liikevaihtonsa 20 miljoonasta dollarista yli 3 miljardiin dollariin, ja sen osakkeen arvo on kasvanut keskimäärin 14 % vuodessa vuosikymmenten ajan.

• Aetnan miljoonasäästöt ja ennätystulos: Yhdysvaltalaisen terveysvakuutusjätti Aetnan johto huomasi työntekijöidensä kuormituksen ja stressin vaikuttavan suoraan sairauskuluihin. Yhtiö nosti matalimpia palkkoja 33 % ja tarjosi henkilöstölle stressinhallintaohjelmia työajalla. Seurauksena työntekijöiden stressitasot laskivat 28 %, unen laatu parani, sairauskuluissa säästettiin miljoonia dollareita ja yhtiö teki historiansa parhaan taloudellisen tuloksen.

• Kolminkertainen pörssituotto (Russell Investment / Great Place to Work): Pörssianalyysit osoittavat, että hyvään henkilöstöjohtamiseen ja luottamukseen panostavat pörssiyhtiöt (Fortune 100 Best Companies to Work For) ovat tuottaneet osakkeenomistajilleen kolminkertaisen pörssituoton (S&P 500) verrattuna verrokkeihinsa jo vuosikymmenten ajan.

JOHTOPÄÄTÖS

Syyllistävä, mikromanageroiva ja elintapamyytteihin nojaava johtaminen ei säästä euroakaan. Se on osaamattomuuden peittelemistä, joka maksaa yrityksille tuottavuuden ja valtiolle miljardiluokan terveyslaskun.

Aito tuloksenteko ja oikeusvaltio perustuvat tutkittuun tietoon, luottamukseen ja tosiasialliseen vastuunottoon.

LÄHTEET

Työkyvyn menetyksen kokonaiskustannus Suomessa - Ahonen / TTL

Ahonen, G. Työterveyslaitos. Työpahoinvoinnin kokonaiskustannukset Suomessa. Ahosen alkuperäinen arvio julkisessa keskustelussa oli n. 24-30 mrd € / vuosi [Aura & Ahonen 2016]. Myöhemmissä tarkennetuissa laskelmissa ja vertaisarvioinnissa luku on vakiintunut välille 22-25 mrd € / vuosi. Luku sisältää sairauspoissaolot, työkyvyttömyyden, työtapaturmat, ennenaikaisen eläköitymisen, presenteismin (vajaakuntoisena työskentely) ja sitoutumattomuuden kustannukset. Totean, jo 22 mrd. on yhteiskunnallisesti valtava menetys, joten tarkan vaihteluvälin (22-25 mrd.) spekulointi on toissijaista.

 

Myytti 1: Sairastavuus ei ole vain elintapoja

1. WHO - Sosiaaliset terveyden determinantit: World Health Organization. Social determinants of health. Geneve: WHO.
   
   

   Ihmisten terveyteen vaikuttavat merkittävästi olosuhteet, joissa he syntyvät, kasvavat, työskentelevät, elävät ja ikääntyvät.

    

2. EEA - Ympäristökuolleisuus: European Environment Agency (EEA). Healthy environment, healthy lives: how the environment influences health and well-being in Europe. EEA Report No 21/2019 / 8/2020.
   
   

   Ympäristötekijät (ilman saastuminen, melu, kemikaalit, ilmastonmuutoksen pahentamat helleaallot) aiheuttavat noin 13 % kaikista kuolemista Euroopassa, noin 630 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. 

    

3. THL - Ilmansaasteet Suomessa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Arvio pienhiukkasten (PM2.5) aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista Suomessa n. 1 600-2 000 vuodessa.
   
   

4. Tomasetti & Vogelstein - Syövän satunnaiset mutaatiot: Tomasetti, C. & Vogelstein, B. (2017). Stem cell divisions, somatic mutations, cancer etiology, and cancer prevention. Science, 355(6331).
   
   

   66 % syövän ajurimutaatioista syntyy DNA:n kopiointivirheistä, 29 % ympäristö- ja elintapatekijöistä ja 5 % perinnöllisistä tekijöistä. 

    

5. Perinnölliset sairaudet: Käypä hoito -suositukset ja THL: Reumasairaudet, tyypin 1 diabetes, IBD-sairaudet (Crohn, colitis ulcerosa) ovat autoimmuuni- ja perinnöllisiä sairauksia.
   
   

Myytti 2: Huono johtaminen sairastuttaa

6. Karasek - Job Demand-Control -malli: Karasek, R. A. (1979). Job Demands, Job Decision Latitude, and Mental Strain. Administrative Science Quarterly.
   
   

   Suurin sairastavuusriski syntyy korkean vaatimuksen ja matalan hallinnan (kontrollin) yhdistelmästä - eli mikromanageraus on mallin mukainen riskitekijä.

    

7. IARC/WHO - Vuorotyö: IARC Monographs Volume 124 (2019). Night shift work. International Agency for Research on Cancer, WHO.
   
   

   Yövuorotyö, johon liittyy sirkadiaanisen rytmin häiriintyminen, on luokiteltu ryhmään 2A - todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttava.

    

8. TTL - Organisatorinen oikeudenmukaisuus: Kivimäki, M. et al. Työterveyslaitos / Finnish Public Sector Study. Organisational justice and health.
   
   

   Kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja huonosta johtamisesta nostaa sairauspoissaolojen ja masennuksen riskiä.

    

Hyvän johtamisen tulosvaikutus

9. Barry-Wehmiller: Chapman, B. & Sisodia, R. (2015). Everybody Matters: The Extraordinary Power of Caring for Your People Like Family. Portfolio / Penguin. Tapaus: liikevaihto kasvoi 20 milj. dollarista yli 3 mrd. dollariin luottamukseen perustuvalla johtamisella.
   
   

10. Aetna: Bertolini, M. (Aetna CEO). Harvard Business Review case. Matalimpien palkkojen 33 % nosto, mindfulness-ohjelmat työajalla. Tulokset: stressi -28 %, unen laatu +20 %, sairauskuluissa miljoonasäästöt ja yhtiön historian paras tulos.
    
    

11. Great Place to Work / Russell Investment: Fortune 100 Best Companies to Work For -lista. Russell Investment Group analyysi: luottamukseen ja henkilöstöjohtamiseen panostavat pörssiyhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä n. kolminkertaisen tuoton verrattuna S&P 500 -vertailuindeksiin.