Siirry pääsisältöön

Israelia on perusteltua pitää kansanmurhasta epäiltynä

 Yhteiskuntavastuu ja kansainvälisen oikeuden velvoitteet – asiantuntija-analyysi

Tiivistelmä

Tässä artikkelissa arvioidaan, millä perusteella Israelia voidaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta pitää vakavasti perusteltuna epäilyn kohteena siitä, että Gazassa on toteutettu kansanmurhan tunnusmerkistön täyttäviä tekoja.

Johtopäätös on, että tällaiselle arviolle on huomattava määrä dokumentoitua tukea. Keskeisessä asemassa on YK:n ihmisoikeusneuvoston riippumattoman tutkintakomission vuonna 2025 julkaisema arvio, jonka mukaan Israel on syyllistynyt neljään Genosidisopimuksen mukaiseen kansanmurhatekoon ja toiminut erityisessä tarkoituksessa tuhota Gazan palestiinalaiset ryhmänä.

  1. Kansanmurhan oikeudellinen määritelmä

Kansanmurhan määritelmä perustuu vuoden 1948 yleissopimuksen II artiklaan. Vaaditaan kaksi elementtiä: tietty teko, kuten tappaminen tai elinehtojen heikentäminen, sekä erityinen tuhoamistarkoitus eli tarkoitus tuhota ryhmä juuri ryhmänä.

Tarkoitusta voidaan arvioida myös välillisen näytön perusteella kokonaisuudesta.

  1. ICJ käsittelee valtion vastuuta

Etelä-Afrikka nosti kanteen Kansainvälisessä tuomioistuimessa 29.12.2023. ICJ määräsi väliaikaisia toimenpiteitä tammikuussa, maaliskuussa ja toukokuussa 2024. Lopullista tuomiota ei ole annettu. Asia on vireillä.

  1. YK:n riippumattoman tutkintakomission johtopäätös

Komissio julkaisi 16.9.2025 raportin. Tutkinta kesti kaksi vuotta ja perustui yli 16 000 todistusaineistoon, mukaan lukien varmennettu kuva- ja videomateriaali.

Komissio päätyi siihen, että Israel oli syyllistynyt neljään tekoon: tappamiseen, vakavan vahingon aiheuttamiseen, elinehtoihin kohdistuviin tekoihin ja syntyvyyden estämiseen. Komission mukaan tekoihin liittyi erityinen tarkoitus tuhota Gazan palestiinalaiset ryhmänä.

  1. ICC:n toimivalta

Palestiina on ICC:n jäsen vuodesta 2015 ja toimivalta ulottuu Gazaan ja Länsirannalle. ICC antoi 21.11.2024 pidätysmääräykset pääministeri Netanyahusta ja entisestä puolustusministeristä Gallantista. Määräykset koskevat sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, eivät kansanmurhaa, mutta osoittavat tarkastelun ulottuvan ylimpään johtoon.

  1. Arvio ei perustu yhteen järjestöön

Amnesty International joulukuu 2024, Human Rights Watch joulukuu 2024, B'Tselem ja Physicians for Human Rights–Israel heinäkuu 2025, sekä International Association of Genocide Scholars elokuu 2025 ovat kaikki päätyneet kansanmurhaa koskevaan arvioon omista lähtökohdistaan.

  1. Yhteiskuntavastuun näkökulma

Genosidisopimus velvoittaa ehkäisemään kansanmurhaa jo ennen tuomiota. Vastuullinen toimija ei voi sivuuttaa dokumentoitua riskiä toteamalla että tuomiota ei ole. On arvioitava näyttö huolellisuusvelvoitteen mukaisesti.

Johtopäätös

Israelia on perusteltua pitää kansanmurhasta epäiltynä laajan, riippumattoman aineiston perusteella. Kyse ei ole hypoteesista, vaan vakavasta oikeudellisesta ja yhteiskuntavastuullisesta kysymyksestä.

Lähteet: ICJ South Africa v. Israel, ICJ määräykset 2024, ICC toimivalta 2021 ja määräykset 21.11.2024, Amnesty 5.12.2024, HRW 12/2024, B'Tselem 28.7.2025, PHR-Israel 28.7.2025, IAGS 8/2025, UN HRC tutkintakomissio 16.9.2025

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

10 snt/kWh – yhteiskuntavastuun mukainen sähkön hinta reaalitalouden pelastajana

  Johdanto Suomen talous on polkenut paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Keskustelu on keskittynyt julkisiin menoihin, palkkoihin ja työvoimakustannuksiin, vaikka keskeinen rakenteellinen ongelma on jäänyt taka-alalle: energian kokonaishinta ja sen muodostus . Tämä artikkeli osoittaa laskelmin, että 10 snt/kWh kuluttajan loppulaskussa ei ole populismia, vaan kustannusperusteinen, yhteiskuntavastuullinen ja reaalitaloutta vahvistava ratkaisu. Kyse ei ole energiapolitiikan hienosäädöstä vaan talouspolitiikan ydinkysymyksestä: millä hinnalla sähköä tuotetaan, ja kenen hyväksi hinnoittelujärjestelmä toimii. Sähkön pörssihinta ei ole sähkön hinta Nykyinen 16–20 snt/kWh kokonaishinta ei heijasta sähkön tuotantokustannusta. Se heijastaa: marginaalihinnoittelua, hintavolatiliteettia ja riskipreemiota - siirto- ja rahoitusrakenteiden ylituottoa. Valtaosa Suomen sähköstä tuotetaan tuotantomuodoilla joiden todellinen marginaalikustannus (SRMC) on hyvin alhainen. Tästä huolimatta k...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää