Suomen Natomiljardit – ketä ne oikeasti palvelevat?

 

Viime vuosina Suomi on sitoutunut valtaviin lisämenoihin puolustuksessa. Virallisesti kyse on turvallisuudesta. Käytännössä kyse on myös paljon muusta – ennen kaikkea geopoliittisesta ja talousideologisesta linjauksesta, joka ei välttämättä palvele Suomen kansaa lainkaan.

Naton laajeneminen ja dollarin asema

Suomen Natoon liittyminen ja puolustusmenojen rajut lisäykset palvelevat ensisijaisesti Yhdysvaltojen globaalia intressiä. Nato ei ole pelkkä turvallisuusliitto, vaan myös osa laajempaa dollarihegemonian järjestelmää – sitä, jossa maailman keskeinen vaihdon väline ja arvonsäilyttäjä on edelleen Yhdysvaltain dollari.

Tätä haastamaan on noussut niin sanottu BRICS (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) yhteistyö, joka pyrkii rakentamaan dollarista riippumatonta taloudellista järjestelmää – mahdollisesti jopa kultaan sidottua valuuttaa. Onko siis ihme, että länsi tiivistää asemiaan? Suomi on nyt osa tätä järjestelmää – mutta kuinka tietoisesti, ja millä hinnalla?

Tarvitseeko Suomi todella Natoa – vai tarvitseeko Nato Suomea?

Usein toistetaan mantraa siitä, kuinka "Suomi tarvitsee Natoa". Vähemmän kysytään, tarvitseeko Nato Suomea. Suomen maantieteellinen sijainti on sotilaallisesti strateginen – erityisesti, jos jännite arktisella alueella ja Venäjän rajalla kasvaa.

Mutta turvallisuus ei synny pelkistä liitoista tai aseista. Se syntyy myös sosiaalisesta eheydestä, hyvinvoinnista ja kansan luottamuksesta – asioista, jotka ovat vakavasti uhattuina, kun yhä suurempi osuus valtion budjetista siirretään asevarusteluun.

 

Hyvinvointimalli ideologisen hyökkäyksen kohteena

Samanaikaisesti kun miljardit virtaavat aseisiin, käydään Suomessa ideologista hyökkäystä Pohjoismaista hyvinvointimallia vastaan. Tätä on tehty erityisesti oikeiston piirissä jo pitkään. Yksi esimerkki tästä on yrittäjä Heikki Salmelan (Hesburger) toistuva väite, että hyvinvointivaltio on "laiskistanut suomalaiset" ja tuhonnut taloutemme.

Kyse ei ole tieteellisestä analyysista, vaan puhtaasta ideologisesta harhasta. Missään muussa Pohjoismaassa hyvinvointivaltio ei ole romahduttanut kansantaloutta. Päinvastoin – ne ovat menestyneet ja säilyttäneet yhteiskunnallisen vakauden huomattavasti Suomea paremmin.

Suomessa taas 1990-luvun lamassa hyvinvointimalli ei ollut ongelma, vaan uhri. Tuolloin tehtiin ideologisia päätöksiä, jotka syvensivät eriarvoisuutta ja ajoivat kansaa syrjään. Ja nyt ollaan tekemässä samaa, mutta suuremmassa mittakaavassa.

 

Pakkoyrittäjyys ei ole ratkaisu – se on oire

Salmen kaltaiset ajattelijat haluavat purkaa tukiverkkoja sillä toiveella, että suomalaiset "pakotetaan" yrittäjiksi. Tämä on kokeiltu – eikä se toimi.

Porissa esimerkiksi yritettiin työttömyyden torjumista pakkoyrittäjyydellä. Tulos? Kun starttirahat loppuivat, loppui lähes kaikki keinotekoinen yrittäjyyskin. Miksi? Koska ihmiset tarvitsevat perusturvaa, koulutusta ja tukea – ei pakkoa ja uhkaa.

Lisäksi Suomessa on jo väkilukuun nähden paljon yrittäjiä. Meillä ei ole yrittäjävajetta, vaan markkina- ja ostovoimapula. Yrittäjiä ei auta se, että kansalta viedään rahat sosiaaliturvasta ja heitetään ne sotilasmenoihin.

 

Yhteenveto: Yhteiskunnan rakentaminen vai purkaminen?

Meidän on kysyttävä:
Rakennetaanko yhteiskuntaa hyvinvoinnin ja yhteistyön varaan – vai puretaanko se militarismin ja ideologisen uusliberalismin nimissä?

Natoon liittyminen, sotilasmenojen kasvu ja hyvinvointivaltion purkaminen eivät ole erillisiä ilmiöitä – ne muodostavat kokonaisuuden. Se on tie, jossa pienyrittäjäkin menettää, kansalainen menettää, ympäristö kärsii ja tulevat sukupolvet maksavat laskun.

 

Jos sinustakin tuntuu, että aseiden sijaan meidän pitäisi investoida inhimilliseen ja ekologiseen turvallisuuteen, jaa tämä tai kommentoi ajatuksesi.

 

 

Lähdeluettelo

Heikki Salmela: "sosiaaliturva heikentää motivaatiota"

• Wikipedia: “In 2016 Salmela said that social security weakens the motivation to work, and according to him studying until the age of 30 is a waste of time.” (hesburger.fi, en.wikipedia.org)

Pohjoismaisen hyvinvointimallin vaikutukset

1. Lazuka, V. & Jensen, P. S. (2025): Skills Beget Skills: Evidence from Historical School Reforms – Tanskan opetusuudistukset lisäsivät terveyttä, koulutusta ja palkkoja jopa 9 % verrattuna kontrolliryhmään. (arXiv)
2. Kuusipalo, Toiviainen & Pitkänen (2021): Adult Education as a means to Social Inclusion in Nordic Countries – Aikuiskoulutus vahvistaa osallisuutta, tasa-arvoa ja työllistymistä Pohjoismaissa. (Tampereen Yliopiston julkaisu)
3. Blossing, Köhler & Blenker (2018): Useita tutkimuksia, jotka osoittavat: varhaiskasvatus Pohjoismaissa edistää lasten oppimisedellytyksiä ja vähentää eriarvoisuutta.
4. Nordic Welfare Research (2021): The Nordic welfare state’s value base and resilience – Pohjoismainen perusturvamalli on kestävä arvojensa ja rakenteidensa ansiosta.
5. Investopedia (2014): The Nordic Model: Pros and Cons – Malli tarjoaa korkeaa tasa-arvoa, työvoimaosallistumista ja innovatiivista kapitalismia.

Pakkoyrittäjyyskokeilut: Porin & Kotkan projektit

• Yleisradio / A-lehdet (2010-luvun media): Porin starttirahakokeilu ei luonut pysyvää yrittäjyyttä – kokeilut loppuivat kun rahoitus katosi (useita paikallisia raportteja).
• Kela (2018): Perustulokokeilu osoitti, että pelkkä taloudellinen tuki parantaa hyvinvointia mutta ei ylläpitää työllisyyttä ilman pysyvää turvaverkkoa.