Siirry pääsisältöön

"Tapamme toimia" -yleismalli

Tässä on selkeä ja helposti verkkosivuille sijoitettava "Tapamme toimia" -yleismalli. Se on kirjoitettu niin, että se toimii pienille ja keskisuurille yrityksille, erityisesti niille, jotka haluavat viestiä vastuullisuudestaan ISO 26000 -standardin hengessä, mutta käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi:

Tapamme toimia

Meille vastuullisuus ei ole vain sana, vaan tapa tehdä työtä – joka päivä, jokaisessa päätöksessä.

Toimintamme perustuu avoimuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kunnioitukseen ympäristöä, ihmisiä ja yhteisöä kohtaan. Haluamme olla yritys, johon asiakkaat, yhteistyökumppanit ja työntekijät voivat luottaa.

1. Reilu ja läpinäkyvä toimintatapa

Toimimme rehellisesti ja avoimesti. Emme lupaa sellaista, mitä emme voi pitää. Meille hyvä hallintotapa tarkoittaa selkeitä vastuita ja eettistä päätöksentekoa.

2. Ihmisten kunnioittaminen

Kohtelemme työntekijöitämme, asiakkaitamme ja kumppaneitamme arvostavasti. Emme hyväksy syrjintää tai epäasiallista kohtelua missään muodossa. Tuemme monimuotoisuutta ja jokaisen oikeutta tulla kuulluksi.

3. Hyvä työnantajuus

Haluamme, että työpaikka on turvallinen, oikeudenmukainen ja innostava. Tuemme työntekijöidemme jaksamista ja kehittymistä. Meillä on lupa kysyä ja mahdollisuus vaikuttaa.

4. Ympäristövastuu

Toimimme resurssiviisaasti ja vähennämme ympäristövaikutuksia aina kun mahdollista. Kierrätämme, säästämme energiaa ja suosimme kestäviä ratkaisuja niin omassa toiminnassamme kuin toimitusketjussamme.

5. Reilu yhteistyö

Valitsemme kumppanimme vastuullisesti ja toimimme heidän kanssaan tasa-arvoisesti. Korruption ja harmaan talouden torjunta on meille itsestäänselvyys.

6. Turvalliset ja rehelliset palvelut

Tarjoamme palveluja ja tuotteita, joihin voi luottaa. Pidämme asiakaslupauksemme ja käsittelemme tiedot huolellisesti ja luottamuksellisesti.

7. Yhteisön tukeminen

Olemme osa yhteiskuntaa ja haluamme antaa takaisin. Tuemme paikallisia toimijoita, työllistämme vastuullisesti ja edistämme kestävää kehitystä.


Tapamme toimia on sitoumus, jota haluamme mitata teoilla – ei pelkästään sanoilla. Uskomme, että vastuullinen toiminta on avain pitkäjänteiseen menestykseen ja parempaan yhteiskuntaan.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...

10 snt/kWh – yhteiskuntavastuun mukainen sähkön hinta reaalitalouden pelastajana

  Johdanto Suomen talous on polkenut paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Keskustelu on keskittynyt julkisiin menoihin, palkkoihin ja työvoimakustannuksiin, vaikka keskeinen rakenteellinen ongelma on jäänyt taka-alalle: energian kokonaishinta ja sen muodostus . Tämä artikkeli osoittaa laskelmin, että 10 snt/kWh kuluttajan loppulaskussa ei ole populismia, vaan kustannusperusteinen, yhteiskuntavastuullinen ja reaalitaloutta vahvistava ratkaisu. Kyse ei ole energiapolitiikan hienosäädöstä vaan talouspolitiikan ydinkysymyksestä: millä hinnalla sähköä tuotetaan, ja kenen hyväksi hinnoittelujärjestelmä toimii. Sähkön pörssihinta ei ole sähkön hinta Nykyinen 16–20 snt/kWh kokonaishinta ei heijasta sähkön tuotantokustannusta. Se heijastaa: marginaalihinnoittelua, hintavolatiliteettia ja riskipreemiota - siirto- ja rahoitusrakenteiden ylituottoa. Valtaosa Suomen sähköstä tuotetaan tuotantomuodoilla joiden todellinen marginaalikustannus (SRMC) on hyvin alhainen. Tästä huolimatta k...

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....