Siirry pääsisältöön

"Tapamme toimia" -yleismalli

Tässä on selkeä ja helposti verkkosivuille sijoitettava "Tapamme toimia" -yleismalli. Se on kirjoitettu niin, että se toimii pienille ja keskisuurille yrityksille, erityisesti niille, jotka haluavat viestiä vastuullisuudestaan ISO 26000 -standardin hengessä, mutta käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi:

Tapamme toimia

Meille vastuullisuus ei ole vain sana, vaan tapa tehdä työtä – joka päivä, jokaisessa päätöksessä.

Toimintamme perustuu avoimuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kunnioitukseen ympäristöä, ihmisiä ja yhteisöä kohtaan. Haluamme olla yritys, johon asiakkaat, yhteistyökumppanit ja työntekijät voivat luottaa.

1. Reilu ja läpinäkyvä toimintatapa

Toimimme rehellisesti ja avoimesti. Emme lupaa sellaista, mitä emme voi pitää. Meille hyvä hallintotapa tarkoittaa selkeitä vastuita ja eettistä päätöksentekoa.

2. Ihmisten kunnioittaminen

Kohtelemme työntekijöitämme, asiakkaitamme ja kumppaneitamme arvostavasti. Emme hyväksy syrjintää tai epäasiallista kohtelua missään muodossa. Tuemme monimuotoisuutta ja jokaisen oikeutta tulla kuulluksi.

3. Hyvä työnantajuus

Haluamme, että työpaikka on turvallinen, oikeudenmukainen ja innostava. Tuemme työntekijöidemme jaksamista ja kehittymistä. Meillä on lupa kysyä ja mahdollisuus vaikuttaa.

4. Ympäristövastuu

Toimimme resurssiviisaasti ja vähennämme ympäristövaikutuksia aina kun mahdollista. Kierrätämme, säästämme energiaa ja suosimme kestäviä ratkaisuja niin omassa toiminnassamme kuin toimitusketjussamme.

5. Reilu yhteistyö

Valitsemme kumppanimme vastuullisesti ja toimimme heidän kanssaan tasa-arvoisesti. Korruption ja harmaan talouden torjunta on meille itsestäänselvyys.

6. Turvalliset ja rehelliset palvelut

Tarjoamme palveluja ja tuotteita, joihin voi luottaa. Pidämme asiakaslupauksemme ja käsittelemme tiedot huolellisesti ja luottamuksellisesti.

7. Yhteisön tukeminen

Olemme osa yhteiskuntaa ja haluamme antaa takaisin. Tuemme paikallisia toimijoita, työllistämme vastuullisesti ja edistämme kestävää kehitystä.


Tapamme toimia on sitoumus, jota haluamme mitata teoilla – ei pelkästään sanoilla. Uskomme, että vastuullinen toiminta on avain pitkäjänteiseen menestykseen ja parempaan yhteiskuntaan.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...