Siirry pääsisältöön

"Vihervasemmistolaista pelleilyä?" – Sebastian Tynkkynen, yhdenvertaisuus ja yhteiskuntavastuun oikeudellinen mittari


Kirjoittaja: Jyrki Saari
Julkaisusarja: Yhteiskuntavastuun Arkisto
Teema: Poliittinen vastuullisuus ja oikeusvaltio

1. Lähtökohta: Tynkkysen julkilausuma ja sen konteksti

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kommentoi hiljattain entistä yhdenvertaisuusvaltuutettua Kristina Stenmania seuraavasti:

"Yhdenvertaisvaltuutettu Stenman (RKP) maaliskuussa: 'Perussuomalaiset on avoimen islamofobinen puolue'. Stenman nyt: Ei ole enää yhdenvertaisuusvaltuutettu. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri passitti Stenmanin pihalle. Seuraaviin hallitusneuvotteluihin voitaisiin ottaa tavoitteeksi, että lakkautetaan sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun että tasa-arvovaltuutetun virat. Ihan vihervasemmistolaista pelleilyä koko touhu."

Lausuma on sekä poliittisesti että oikeudellisesti merkittävä – ja osoitus siitä, kuinka yhteiskuntavastuun perusperiaatteet, kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vastuu instituutioista, voivat olla uhattuina juuri niiden taholta, jotka ovat mukana lainsäädännössä.

Tynkkynen ei ole enää kansanedustaja. Hän siirtyi vuoden 2024 eurovaalien jälkeen Euroopan parlamenttiin, ja toimii nykyisin Euroopan parlamentin jäsenenä (MEP), Perussuomalaisten edustajana. Tämä asema tuo mukanaan erityisvastuita myös EU:n perusoikeuskehikon kunnioittamisen osalta.

2. Oikeudellinen näkökulma: perustuslaki, rikoslaki ja kansainväliset velvoitteet

Perustuslain turvaamat oikeudet

Suomen perustuslaki 6 § säätää yhdenvertaisuudesta ja kieltää syrjinnän. 22 § määrää julkisen vallan turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun virka perustuu tähän velvoitteeseen, samoin kuin tasa-arvovaltuutetun tehtävä.

Rikoslain näkökulma: Syrjintärikos ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Tynkkysen oma tausta liittyy keskeisesti hänen lausumiinsa. Hänellä on rikostuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, joka liittyi muslimeja koskevaan vihakirjoitteluun. Kun sama henkilö myöhemmin julkisesti esittää, että yhdenvertaisuutta valvova viranomainen on "vihervasemmistolaista pelleilyä", voidaan kysyä, onko kyseessä yritys politisoida rikosoikeudellisesti suojattuja ihmisoikeusrakenteita.

Kansainväliset sitoumukset

Suomi on ratifioinut useita Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeussopimuksia, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, sekä kuuluu Euroopan unionin perusoikeusjärjestelmään. Näihin kuuluu myös velvoite luoda tehokkaita rakenteita syrjinnän estämiseksi – erityisesti rasistisen, uskonnollisen tai sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa.

Tynkkysen nykyinen asema MEP:nä korostaa vastuuta toimia EU:n arvojen mukaisesti – ei niitä vastaan.

3. Perussuomalaisten puolueohjelma ja vastuu

Toisin kuin esimerkiksi RKP, jonka ohjelmassa sitoudutaan selkeästi syrjimättömyyteen ja monikulttuurisuuden hyväksymiseen, Perussuomalaiset ei ole kirjannut vastustavansa rasismia tai islamofobiaa puolueohjelmassaan. Tämä puolueohjelmallinen valinta on yhteiskuntavastuun näkökulmasta merkittävä puute.

Perussuomalaiset suhtautuvat järjestelmällisesti kriittisesti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviin instituutioihin. Kun puolue käyttää valtaa asemoituakseen näiden viranomaisten yläpuolelle ja esittää tavoitteekseen niiden lakkauttamisen, se uhkaa oikeusvaltioperiaatetta.

4. Yhteiskuntavastuun standardin ISO 26000 näkökulma

ISO 26000 -standardi määrittää seitsemän ydinarvoa vastuulliselle toiminnalle. Näistä relevantteja ovat:

  • Ihmisoikeuksien kunnioittaminen: viranomaisten ja yritysten on edistettävä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ei heikennettävä niiden edellytyksiä.

  • Hyvä hallintotapa: vaatii avoimuutta, vastuullisuutta ja rehellisyyttä vallankäytössä.

  • Lainsäädännön noudattaminen: myös poliitikkojen lausumien tulee olla yhteensopivia Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa.

  • Osallistuminen yhteiskuntaan: demokratian ydin on suojata vähemmistöjä, ei hallita enemmistön ehdoilla.

Tynkkysen puheenvuoro ei täytä näitä vaatimuksia. Hän ei esitä institutionaalista kritiikkiä oikeudellisin perustein, vaan hylkää ihmisarvon suojan kokonaan poliittisena vastustajana.

5. Johtopäätös: Poliittinen valta ja vastuu eivät voi erota toisistaan

Kun EU-parlamentaarikko, jolla on aiempi tuomio vihapuheesta, käyttää valta-asemaansa vaatiakseen yhdenvertaisuusinstituutioiden purkamista, kyse ei ole enää vain poliittisesta retoriikasta. Se on mahdollinen merkki tahallisesta vallan väärinkäytöstä, jonka vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan heikoimpiin.

Oikeusministerin virka ei ole puolueorganisaation jatke. Ja yhdenvertaisuuden turvaaminen ei ole ideologista pelleilyä – se on perustuslaillinen ja kansainvälisesti sitova velvoite. Tynkkysen lausuma heikentää luottamusta siihen, että kaikki kansalaiset voivat Suomessa ja EU:ssa luottaa viranomaissuojeluun.

Yhteiskuntavastuun Arkisto seuraa poliittisten ja viranomaisten toimien linjaa suhteessa oikeusvaltioperiaatteeseen, kansainvälisiin sitoumuksiin ja ISO 26000 -standardiin.

Jos pidit analyysista, jaa se eteenpäin tai lähetä kommenttisi Yhteiskuntavastuun tukiryhmälle.


Lähteet ja viitteet

  1. Perustuslaki (731/1999)
    § 6 Yhdenvertaisuus, § 22 Perusoikeuksien turvaaminen – Finlex
    (suomenuutiset.fi, x.com, x.com)

  2. Rikoslaki (39/1889)
    11 luku 10 § Kiihottaminen kansanryhmää vastaan – Finlex
    (en.wikipedia.org)

  3. Sebastian Tynkkynen – Wikipedia
    Tieto MEP-asemasta, kansanedustajuudesta ja tuomioista kiihottamisesta
    (en.wikipedia.org, x.com)

  4. Helsingin hovioikeus / KKO
    Tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 2017–2021
    (en.wikipedia.org)

  5. Euroopan unionin perusoikeuskirja
    Syrjinnän kielto ja oikeudenmukaisuuden takaaminen – EUR-Lex
    (en.wikipedia.org)

  6. ISO 26000 – Guidance on Social Responsibility
    Kansainvälinen standardi yhteiskuntavastuusta – ISO.org
    (en.wikipedia.org)

  7. Sebastian Tynkkynen MEP – X
    Alkuperäinen somekirjoitus, jossa hän toteaa:

    “Yhdenvertaisuusvaltuutettu Stenman (RKP) maaliskuussa… Perussuomalaiset on avoimen islamofobinen puolue … Ihan vihervasemmistolaista pelleilyä koko touhu.”
    (x.com, suomenuutiset.fi)

  8. Facebook-ryhmäjako some-lainaus
    Lainaus Tynkkysen X-viestin jatkoksi ja keskusteluun viitaten:

    “Ihan vihervasemmistolaista pelleilyä koko touhu.”
    (suomenuutiset.fi, facebook.com)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää