Ennusteilla johdettu romahdus – miksi sosiaaliturvan etukäteinen purkaminen ilman kotimaista ankkuripääomaa on makrotaloudellinen itsemurha

Suomen sosiaaliturvauudistusta perustellaan väitteellä, että julkinen talous ei kestä nykyistä menotasoa ja että leikkaukset “kannustavat työhön”. Perustelu nojaa valtiovarainministeriön ennusteisiin, joissa sosiaalimenojen osuus BKT:sta nousee vuosina 2025–2026. Johtopäätös on ollut yksinkertainen: turvaa on kevennettävä, jotta talous elpyy.

Tämä logiikka on kuitenkin makrotaloudellisesti vaarallinen. Se hoitaa oiretta, ei syytä – ja samalla heikentää juuri sitä kasvupohjaa, jonka varaan uudistuksen onnistuminen on laskettu.

1. Ennusteiden harha: prosentit nousevat, koska BKT ei kasva

Sosiaalimenojen suhteellinen kasvu ei johdu etuuksien anteliaisuudesta vaan BKT:n heikosta kehityksestä. Kun talous polkee paikallaan, menojen osuus kasvaa väistämättä, vaikka etuuksia leikattaisiin.

Leikkauspolitiikka toimii tällöin itseään vahvistavana kierteenä:

1. kotitalouksien ostovoima heikkenee

2. palvelualojen kysyntä supistuu

3. työllisyys ei parane

4. sosiaalimenojen suhteellinen osuus kasvaa edelleen.

Tämä on klassinen prosyklinen virhe. Taloustieteessä sitä pidetään erityisen riskialttiina taantuvassa taloudessa.

2. Thatcherilaisen mallin väärä siirto Suomeen

Suomessa on vedottu Britannian 1980-luvun esimerkkiin: ensin rakenteet koviksi, sitten markkinat luovat kasvun. Analogia ontuu.

Britannian malli nojasi kolmeen tekijään:

• globaaliin finanssikeskukseen

• öljytuloihin

• vahvaan kotimaiseen pääomapohjaan.

Suomesta nämä puuttuvat. Meillä eläke- ja vakuutusvarallisuus on ohjattu pääosin rakentamaan muiden maiden talouksia, ei kotimaista tuotantokantaa. Kun sosiaaliturvaa puretaan ilman investointimoottoria, “luova tuho” jää pelkäksi tuhoksi.

Keskipitkän aikavälin nousu, johon on vedottu ministeritasolla, edellyttäisi investointikanavaa, jota Suomessa ei tällä hetkellä ole.

3. Ankkuripääoman puute – Suomen valuvika

Tanska ja Ruotsi eivät ole samassa tilanteessa. Niissä:

• kotimaiset instituutiot toimivat teollisten investointien ankkureina

• eläkevaroja ohjataan merkittävästi kotimaisiin hankkeisiin

• rahoitus palvelee reaalitaloutta.

Suomessa talous on finanssoitunut. Kun samaan aikaan julkinen sektori vetäytyy ja kotitalouksien turvaa heikennetään, investointihalukkuus laskee. Epävarmuus toimii kuin näkymätön vero.

4. 50 % ankkurisijoittamisen malli

Ratkaisu ei ole utopia vaan pohjoismainen käytäntö:

• ohjataan vähintään puolet eläkerahastojen uusista sijoituksista kotimaiseen tuotantoon

• infrastruktuuri-, energia- ja teolliset hankkeet

• valtion, kuntien ja eläkeyhtiöiden yhteiset investointialustat.

Tämä tarkoittaa pääoman kotiuttamista tuottavaan käyttöön, ei varojen politisointia. Ilman tällaista ankkuria sosiaaliturvan leikkaukset ovat tyhjiössä.

5. Inhimillinen pääoma on talouden perusta

ISO 26000 -vastuustandardin näkökulmasta sosiaaliturva ei ole kuluerä vaan osa talouden resilienssiä:

• se mahdollistaa työvoiman liikkuvuuden

• ehkäisee velka- ja asunnottomuusloukkuja

• ylläpitää luottamusta instituutioihin.

Britannian Universal Credit -kokemus osoittaa, että turvaverkon heikentäminen lisää hallinnollisia kustannuksia ja vähentää työhön osallistumista. Sama riski on Suomessa.

6. 40 miljardin varallisuussiirtymä

Taloustoimittaja Jan Hurrin esiin nostama noin 40 miljardin euron siirtymä pankeille on merkittävä signaali: kotitalouksien ostovoimaa on valunut finanssisektorille ilman vastaavaa reaalitalouden investointia.

Kun samaan aikaan sosiaaliturvaa kiristetään, kulutuskysyntä supistuu kahdesta suunnasta. Tämä ei luo työpaikkoja vaan syventää taantumaa.

Haaste hallituslinjalle 

Työ- ja elinkeinoministeriössä on nähty kolmen ministerin ketju – Satonen, Rydman ja Marttinen – mutta talouspoliittinen perusajatus on pysynyt samana: sosiaaliturvan kiristäminen oletuksella, että markkinat luovat työn myöhemmin. Sosiaaliturvasta vastaava ministeri Grahn-Laasonen toteuttaa samaa logiikkaa omalla sektorillaan.

Kysymys ei ole yksittäisistä henkilöistä vaan doktriinista, jonka seurauksia olen seurannut yhteiskuntavastuun asiantuntijan roolissa yli viisitoista vuotta, tuhansien kansalais- ja asiantuntijakommenttien kautta. Näiden havaintojen perusteella nykyinen linja ei vahvista pohjoismaista mallia vaan vie Suomea kohti angloamerikkalaista minimivaltiota.

Julkinen haaste

Arvoisat ministerit Sanni Grahn-Laasonen ja TEM:n nykyjohto,

pyydän vastauksianne kolmeen kysymykseen:

1. Investointimekanismi
   Millä konkreettisella kanavalla työllisyys kasvaa, jos kotimainen ankkuripääoma puuttuu ja ostovoimaa leikataan etukäteen?

2. Ajallinen ristiriita
   Jos nousua odotetaan vasta keskipitkällä aikavälillä, miksi sosiaalinen turvaverkko puretaan juuri murrosvaiheessa, jolloin sen pitäisi ISO 26000 -periaatteen mukaan olla vahvimmillaan?

3. Ankkurisijoittaminen
   Oletteko valmiita arvioimaan mallia, jossa vähintään 50 % eläkerahastojen uusista sijoituksista suunnataan kotimaiseen tuotantoon ja infrastruktuuriin veropohjaa vahvistavalla tavalla?

Lopuksi

Suomen ongelma ei ole liian vahva sosiaaliturva vaan liian heikko reaalitalouden investointipohja. Leikkaukset ilman ankkuripääomaa ovat korkean systeemiriskin kokeilu, jonka seuraukset voivat olla pysyviä: inhimillisen pääoman rapautuminen, kysynnän hiipuminen ja talouden pitkä lamaantuminen.

Jos suunta jatkuu, Suomi lakkaa olemasta pohjoismainen hyvinvointivaltio – ei vahingossa vaan ideologisen valinnan seurauksena. Tarvitsemme isännän otteen omaan taloomme.

DOKUMENTAATIO: Kirjeenvaihto valtioneuvoston kanssa tammikuu–maaliskuu 2026

Tämä kirjeenvaihto osoittaa hallinnon kyvyttömyyden vastata rakenteelliseen kritiikkiin. Se paljastaa "isännättömyyden" syvän tilan.

Lähettäjä: saarijyrki <saarijyrki@protonmail.com>
Lähetetty: maanantai 19. tammikuuta 2026 5.37
Vastaanottaja: Marttinen Matias (TEM) <matias.marttinen@gov.fi>; Grahn-Laasonen Sanni (STM) <sanni.grahn-laasonen@gov.fi>; STM Kirjaamo <kirjaamo.stm@gov.fi>; TEM Kirjaamo <kirjaamo.tem@gov.fi>
Aihe: TIETEELLINEN HAASTE: Sosiaaliturvauudistuksen makrotaloudelliset valuviat ja ankkuripääoman puute (VN/39136/2025)

 

Arvoisat ministerit Marttinen ja Grahn-Laasonen,

Viitaten Valtiovarainministeriön vastaukseen (9.1.2026, VN/39136/2025), esitämme teille liitteenä olevan akateemisen analyysin hallituksen talouslinjan riskeistä.

Analyysi osoittaa, että sosiaaliturvan etukäteinen purkaminen ilman pohjoismaista ankkurisijoittamisen mallia (50 % investointitasosta) johtaa inhimilliseen ja makrotaloudelliseen romahdukseen. Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa reaalitalouden ostovoima imuroidaan finanssisektorille, samalla kun inhimillinen pääoma rapautetaan leikkauksilla.

Vaadimme vastinetta siihen, miten hallitus aikoo turvata talouden nousun maassa, josta puuttuu investointiankkuri.

Kunnioittavasti, Jyrki Saari, Yhteiskuntavastuun Arkisto 

Hei Jyrki,

 

Ensinnäkin pahoittelut vastauksemme viipymisestä. Vastaan ministeri Marttisen puolesta kysymykseesi.

 

Yksi keskeisimmistä keinoista turvata talouden nousu on investointien edistäminen Suomessa. Investointien kasvua tarvitaan talouden kestävän kasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtaosan investointien lisäyksestä on tultava yrityksiltä. Julkisen vallan tehtävänä investointien lisäämisessä osana kasvupolitiikkaa on ennen kaikkea toimintaedellytysten luominen eli investointeja houkuttelevan ja vakaan toimintaympäristön vaaliminen. Yritykset investoivat ja rakentavat uutta kapasiteettiaan maihin, joissa puitteet investoinneille ovat suotuisimmat. Hallituksen painotuksena ovat erityisesti sellaiset kansainvälisesti toimivien kotimaisten ja ulkomaisten yritysten investoinnit, joista Suomi kilpailee muiden maiden kanssa. Hallitus on toteuttanut laaja-alaisesti toimenpiteitä investointien edistämiseksi, joista viimeaikaisia toimenpiteitä alla.

 

Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, jolla on talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Tesin sijoituskapasiteetti on 1,8 miljardia euroa vuosille 2025–2029. Tesi vauhdittaa kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatioiden kaupallistamista, skaalaamista ja vientiä sijoittamalla kotimaisiin startup- ja kasvuyhtiöihin. Tesi rahoittaa jatkossa myös uusia teollisen mittakaavan hankkeita tavoitteena rakentaa Suomeen uutta teollisuutta, joka hyödyntää uutta puhdasta sähköä ja edistää puhdasta siirtymää. Tesi jatkaa pääomasijoitusmarkkinan kehittämistä rahastosijoituksin yksityisen pääoman saatavuuden kasvattamiseksi markkinassa. Hallitus on kehysriihessä tehdyn päätöksen mukaisesti pääomittanut Tesiä 100 milj. eurolla vuonna 2025, jotta Tesi voi uuden vahvemman teollisuuspoliittisen roolinsa myötä osallistua entistä suurempiin kasvurahoituskierroksiin.

 

Valtion omistamana rahoitusyhtiönä Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Hallitus on toteuttanut Finnveran lainsäädännön kokonaisuudistuksen, johon liittyvät lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2026 alusta. Ajantasaistetun sääntelyn myötä Finnvera kykenee entistä tehokkaammin edistämään suomalaisyritysten investointeja, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä.

 

Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa. Solidiumin osakesalkussa on pörssilistattuja yhtiötä, joissa kaikissa Solidium on vähemmistöomistajana. Valtion omistajaohjausta toteutetaan hallituksen omistajapoliittisen periaatepäätöksen 2024 mukaisesti.

 

Hallitus hyväksyi puhtaan siirtymän teollisten investointien tukiohjelman, josta varattiin 400 milj. euroa vuodelle 2025. Tukiohjelmasta on myönnetty valtionavustuksia merkittäville investoinneille teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä investointien vauhdittamiseksi eräillä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisilla aloilla.

 

Vuonna 2025 toteutettiin suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitys, jolle valmistellaan valtiovarainministeriössä parhaillaan mahdollista jatkoa vuoden 2026 aikana. Investointien verohyvityksen tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä mittaluokaltaan suuria teollisia investointeja liikkeelle ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen.

 

Hallitus edistää bioperäisen hiilidioksidin talteenottokapasiteetin rakentamista yhteensä 90 miljoonalla eurolla vuonna 2026. Investointiavustuksen tavoitteena on edistää ensimmäisten teollisuuden bioperäisen hiilidioksidin talteenoton hankkeiden käynnistymistä ja näiden ratkaisujen monistumista seuraaviin hankkeisiin.

 

Hallitus esitti marraskuussa 2025 kasvu- ja työllisyyspaketin, jossa ohjataan rahoitusta neljään kokonaisuuteen eli suurten uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden tukemiseen, IPCEI-hankkeisiin (“Important Project of Common European Interest”), pk-yritysten merkittäviin investoin-teihin ja nuorten työllistymisseteliin. Vuoden 2026 ensimmäisessä lisätalousarviossa energiateknologian demonstraatiohankkeille osoitetaan 48 miljoonaa euroa, IPCEI-hankkeille 78 miljoonaa euroa ja pk-yritysten kehittämishankkeille 19 miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen odotetaan käynnistävän satojen miljoonien eurojen yksityiset investoinnit.

 

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmassa vuoden 2026 tuetaan investointeja puolustusteollisuuteen ja kaksikäyttötuotteiden valmistukseen. Nämä panostukset osaltaan auttavat investointien houkuttelussa alueille ja luovat uusia työpaikkoja. Varoja jaettiin yhteensä noin 280 miljoonaa euroa EAKR-, ESR+- ja JTF-rahoituksena maakuntien liitoille ja elinvoimakeskuksille. Lapin liitolle ja Uudenmaan liitolle Interreg-ohjelmien hankkeiden rahoittamista varten jaettu osuus oli yhteensä 8,8 miljoonaa euroa.

 

Houkuttelevaa toimintaympäristöä investoinneille on edistetty myös perustamalla Lupa- ja valvontavirasto sekä alueelliset elinvoimakeskukset, jotka sujuvoittavat lupa-asioiden käsittelyä ja vahvistavat valtion aluehallinnon kehittämis- ja rahoitustoimintaa.

 

Valtio ei omista yksityisiä työeläkeyhtiöitä, eikä siten päätä niiden sijoituspolitiikasta. Lisäksi työeläkeyhtiöitä koskee oma erityislainsäädäntönsä, jossa mm. vakavaraisuussääntely rajoittaa työeläkeyhtiöiden riskinottoa. Valtion eläkevarojen sijoittamisesta vastaa VER. VERin on sijoitustoiminnassaan huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Valtion Eläkerahaston hallituksen hyväksymät omistajaohjauksen periaatteet linjaavat Valtion Eläkerahaston toiminnasta omistajana.

 

Oikein mukavaa alkanutta kevättä sinulle!

 

Ystävällisin terveisin

 

Jaakko Aromaa

Työministerin erityisavustaja

 

p. +358 44 971 9799

jaakko.aromaa@gov.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö

Aleksanterinkatu 4, Helsinki

PL 32, 00023 Valtioneuvosto

 

Viranomaisvastauksen analyysi – Kun valtio valitsee rengin roolin

Sain siis maaliskuussa 2026 Työ- ja elinkeinoministeriöstä vastauksen ehdotukseeni ankkurisijoitusten lisäämisestä. Vastaus on malliesimerkki tässä artikkelissa kuvatusta "ennusteilla johdetusta romahduksesta".

TEM:n vastaus tiivistettynä:

• Ministeriö luettelee kymmeniä miljoonia euroja (Tesi, Finnvera, IPCEI-hankkeet) ikään kuin ne vastaisivat kymmenien miljardien investointivajetta.

• Ministeriö pesee kätensä eläkevaroista vedoten siihen, ettei valtio "omista" yhtiöitä – vaikka valtio on itse säätänyt ne lait (1997 ja 2015), jotka pakottavat pääoman pakenemaan maasta.

• Ministeriö uskoo "toimintaedellytysten luomiseen" muiden maiden yrityksille, sen sijaan että se mahdollistaisi suomalaisten omien varojen käytön kansallisen infran ja isännyyden rakentamiseen.

Johtopäätös: Ministeriön vastaus vahvistaa tämän artikkelin teesin: Suomen talouspoliittinen johto on lukittu ajatteluun, jossa olemme pieni ja voimaton toimija globaalin pääoman armoilla. He puhuvat miljoonista, kun me tarvitsemme miljardeja. He puhuvat sääntelystä esteenä, kun heidän tehtävänsä olisi muuttaa sääntelyä mahdollistajaksi.

Tämä arkisto on olemassa, jotta nämä vastaukset ja niiden seuraukset jäävät muistiin. Isännän ääni vs. Rengin vastaus.