Siirry pääsisältöön

Laki ja oikeusturva – kansalaisen perusoikeudet ja käytännön väylät

Oikeusturva ja hallinto

Oikeusministeriö valmistelee lait, joilla pyritään varmistamaan oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvän hallinnon toteutuminen. Ministeriön vastuulla on myös lainsäädäntö, joka koskee mm. ulosottoa, konkurssia ja velkajärjestelyä.

Oikeusturva on perustuslaissa taattu oikeus, ja sen toteutumista valvotaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Mihin voi valittaa tai tehdä kantelun?

  • Hallinto-oikeus
    → Käsittelee viranomaisten päätöksiin liittyviä valituksia.

  • Aluehallintovirasto (AVI)
    → Valvoo viranomaisten ja palveluntarjoajien toimintaa.

  • Eduskunnan oikeusasiamies
    → Kantelu mahdollinen, jos viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai laiminlyönyt tehtävänsä.

  • Oikeuskanslerin virasto
    → Valvoo hallituksen ja virkamiesten laillisuutta.

Esimerkiksi: Työntekijää ei saa painostaa rokotukseen, eikä esimiehellä ole oikeutta käsitellä työntekijän terveystietoja. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että pakkorokottaminen on kielletty kaikissa olosuhteissa.

Sosiaaliset oikeudet ja tukipalvelut

  • Potilas- ja sosiaaliasiamies
    → Yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta tai puhelinvaihteesta.

  • Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus
    → Valtakunnallinen ohjaus ja neuvonta.

  • Asianajajapäivystys
    → Maksutonta oikeudellista neuvontaa.

  • FINE
    → Neuvoo vakuutus-, pankki- ja sijoitusasioissa.

  • Kansalaisneuvonta
    → Yleistietoa viranomaispalveluista.

  • Kela.fi ja laskurit
    → Yleinen asumistukilaskuri, toimeentulotukilaskuri, palkan ulosmittaus, oikeusavun koelaskelma.

Perintä ja ulosotto

  • Asiakasmaksulain uudistus (1.7.2021)
    → Parantaa asiakkaiden oikeusturvaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuissa.

  • Perintäkulut ja prosessi
    → Kuluttajasaatavien perintästä voi vaatia kuluja vain laissa määritellyissä rajoissa.

  • Kirjallinen vastaus perintään / reklamaatioapuri
    → Mallilomakkeet perintätilanteisiin.

  • Ulosottolaitos ja ulosmittaus
    → Voi koskea tuloja tai pankkitiliä.

  • Ulosottovalitus
    → Tärkein oikeussuojakeino ulosotossa. Valituksen voi tehdä jokainen, jonka oikeuksia toimi koskee.

  • Velkojen vanhentuminen (2020 lähtien)
    → Ennen 1.1.2000 syntyneet velat vanhentuivat, ellei kyse ole rikosperusteisista tai yksityishenkilöiden välisistä saatavista (25 v sääntö).

Esimerkki: takuueläkettä ei saa ulosmitata. (Takuueläkkeen ulosmittauskielto, laki 35 §)

Velkajärjestely

Jos vapaaehtoiset ratkaisut eivät riitä, voi yksityishenkilö hakea velkajärjestelyä käräjäoikeudelta. Ensin tulee kuitenkin aina selvittää muut järjestelykeinot.

Kansalaisen oikeusturva Euroopassa

  • Venetsian komissio (Venice Commission)
    → Euroopan neuvoston neuvoa-antava elin, joka koostuu riippumattomista perustuslakiasiantuntijoista.

  • Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
    → Valitusoikeus, jos perusoikeudet on loukattu.

  • Euroopan sosiaalinen peruskirja ja Sosiaalisten oikeuksien komitea
    → Valitusmahdollisuus myös sosiaalisten oikeuksien rikkomisesta.

  • Euroopan oikeusportaali ja Euroopan ihmisoikeussopimus
    → Tarjoavat tietoa oikeusturvakeinoista ja sopimuksista.

Lisätietoa:
https://eurooppatiedotus.fi/sina-ja-eu/valitus-vetoamismahdollisuudet-eussa/

Kansalaisjärjestöt oikeusturvan tukena

  • Amnesty International

  • Lawyers Committee for Human Rights

  • FIDH – International Federation for Human Rights

  • International Service for Human Rights (Geneve)
    → Tukee kansalaisjärjestöjen vaikuttamista YK:n ihmisoikeuselimiin.

Tietolähteitä ja asiakirjoja

  • Euroopan komission ja Ulkoministeriön julkaisut

  • Valtiosopimukset (Finlex)

  • Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR)

  • Kansalaisaloite.fi

  • Lainvalmistelun prosessiopas

  • Lausuntopalvelu.fi

  • Nettivinkki / vihjepuhelin

  • SSOS – Suomen sosiaalioikeudellinen seura
    → Tieteellinen seura, joka keskittyy sosiaalisiin ja perustuslaillisiin oikeuksiin.

  • Saksankielinen EU-oikeuden ja työlainsäädännön selostus (maksullinen, 7634 sivua)


ETVK – arkisto


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää