Siirry pääsisältöön

Ay-jäsenmaksujen verovapauden poisto iskee suoraan pienituloisiin

Riski työmarkkina-aseman romahtamisesta on todellinen. Suomessa on merkittävä määrä pienituloisia työntekijöitä. Tilastokeskuksen mukaan yli 600 000 suomalaista elää pienituloisessa taloudessa, ja heistä suuri osa on työssäkäyviä [1]. Monille ammattiliiton jäsenmaksun verovapaus ei ole vähäinen etu – se on konkreettinen keino selviytyä arjen kuluista, kuten asumisesta, ruoasta ja lasten harrastuksista.
Ammattiliiton jäsenmaksun verovapauden poistaminen tarkoittaisi satojen eurojen lisäkustannusta vuodessa. Esimerkiksi 400 euron vuosittainen jäsenmaksu kasvattaisi nettohintaa verovapauden poiston jälkeen jopa 100 eurolla vuodessa, riippuen veroprosentista. Tämä voi olla ratkaiseva syy siihen, että pienituloinen työntekijä joutuu eroamaan liitosta.
Tämä kehitys ei ole neutraalia – se heikentää työntekijöiden kollektiivista neuvotteluvoimaa ja altistaa heidät hyväksikäytölle työmarkkinoilla. Ilman liiton tarjoamaa oikeudellista apua, työehtosopimusten valvontaa ja yhteistä neuvotteluasemaa, yksittäinen työntekijä jää herkästi suurten työnantajien armoille.
Lisäksi viime vuosina on nähty yleistyvää kehitystä, jossa erilaiset tahot – usein ideologisesti tai taloudellisesti motivoituneet – pyrkivät ohjaamaan työntekijöitä eroamaan liitosta ja liittymään pelkkään työttömyyskassaan. Tämä on osa laajempaa pyrkimystä murtaa ammattiliittojen vaikutusvalta. Tällainen suunta muistuttaa rakenteellisesti järjestelmää, jossa työmarkkinoiden heikoimmassa asemassa olevat jäävät ilman suojaa – alttiina työehtojen polkemiselle ja jopa hyväksikäytölle.
Ammattiliiton jäsenmaksun verovapaus ei ole pelkkä budjettitekninen kysymys – se on arvovalinta. Se kertoo, millaista Suomea haluamme rakentaa: turvattua, oikeudenmukaista työelämää vai pelon ja epävarmuuden sävyttämää selviytymistaistelua.
---
Lähteet:
1. Tilastokeskus: Pienituloisuus Suomessa 2023 [https://www.stat.fi](https://www.stat.fi)
2. SAK: Ammattiliiton jäsenmaksu ja verovähennys [https://www.sak.fi](https://www.sak.fi)
3. Työelämän tutkimuslehti: Ammattiliittojen rooli työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa
4. Akava Works: Jäsenmaksujen verovapauden vaikutukset (2021)
5. Yle Uutiset: Ero liitosta tuli kalliiksi” – kokemusperäisiä seurauksia liiton ulkopuolelle jäämisestä (artikkeli, 2022)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää