Siirry pääsisältöön

On olemassa vaihtoehto ay-liikkeiden toimenpiteille työrauhan takaamiseksi

Aletaan noudattamaan EU-oikeuden mukaista työlainsäädäntöä. Sellaista meininkiä ei kuitenkaan ole havaittavissa. Monet suomalaiset työnantajat rikkovat EU-oikeuden mukaista työoikeutta useilla tavoilla, vaikka se jää usein viranomaisilta tai työntekijöiltä huomaamatta. Tässä joitakin keskeisiä rikkomuksia:
1. Puutteellinen työehtojen tiedottaminen: Työsopimusdirektiivin (EU 2019/1152) mukaan työntekijälle on annettava selkeä ja kattava selvitys työehdoista — käytännössä Suomessa jäädään usein yleisluontoisten sopimusten varaan tai sopimus jätetään kokonaan tekemättä.
2. Syrjintä ja yhdenvertaisuuden laiminlyönti: EU\:n tasa-arvodirektiivit edellyttävät syrjimättömyyttä mm. sukupuolen, iän ja alkuperän perusteella. Työnhaussa ja uralla etenemisessä tapahtuu edelleen järjestelmällistä syrjintää, erityisesti iän ja etnisen taustan perusteella.
3. Ylityö ja lepoaikojen rikkominen: Työaikadirektiivin (2003/88/EY) mukaan työntekijällä on oikeus riittäviin lepoaikoihin ja rajoitettuun työaikaan. Suomessa työnantajat teettävät ylitöitä "omasta aloitteesta" ilman kirjallista sopimusta tai lainmukaista korvausta.
4. Pysyvien työsuhteiden kiertäminen määräaikaisilla sopimuksilla: EU-oikeus rajoittaa perusteettomien määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista. Silti monilla aloilla (esim. hoiva, koulutus, logistiikka) tämä on arkipäivää.
5. Työsuojelun laiminlyönti: EU:n työturvallisuusdirektiivit velvoittavat työnantajaa ehkäisemään työperäistä kuormitusta ja vaaraa. Suomessa moni työntekijä uupuu jatkuvassa aliresursoinnissa, eikä psyykkistä kuormitusta oteta vakavasti.
6. Lähettämisdirektiivin rikkominen: Ulkomaisia työntekijöitä lähetetään Suomeen usein ilman lainmukaisia palkkoja tai työehtoja, mikä rikkoo EU:n lähettämisdirektiiviä ja johtaa halpatyömarkkinoihin.
7. Ammattiliittojen ja järjestäytymisoikeuden kiertäminen: Vaikka EU turvaa järjestäytymisoikeuden, joillakin aloilla työnantajat painostavat työntekijöitä olemaan liittymättä liittoon tai estävät työehtosopimusten soveltamista.
Nämä eivät ole poikkeuksia, vaan monella alalla rakenteellisia käytäntöjä. EU-oikeuden rikkominen ei ole vain byrokraattinen kysymys. Se tarkoittaa, että tuhansilta työntekijöiltä evätään heidän perustavanlaatuiset oikeutensa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää