Siirry pääsisältöön

Suomi on yritys nimeltä Suomi Oy?

Ei ole, Suomi on valtio. Julkisoikeudellinen yhteisö. Meillä on lainsäädäntövalta, oikeuslaitos ja presidentti – ei toimitusjohtajaa. Yritys ei voi lähettää sinulle kutsua armeijaan, määrätä veroja tai säätää lakeja. Eikä Suomi myy sinua alennuksella Black Fridayna, vaikka joskus siltä tuntuu.
Vain nettoveronmaksajat ylläpitävät yhteiskuntaa?
Tämä väite unohtaa jotain oleellista: yhteiskunta toimii yhdessä. Lapsi ei maksa veroja, mutta kasvaa aikuiseksi joka maksaa. Opettaja ei ehkä tuota voittoa, mutta ilman häntä ei ole tulevaisuuden lääkäreitä eikä koodareita.
Eläkeläiset, sairaat ja työttömät eivät ole yhteiskunnan kuluja, vaan ihmisiä. Jos sinusta vain voittoa tekevät kelpaavat, ehdotan että menet peilin eteen ja kysyt: "Mitä minä olisin ilman kaikkia, jotka mahdollistivat tieni tähän?"
Palkkatyöntekijä ei ansaitse palkkaansa ellei firma tee voittoa?
Palkka tulee työstä, ei firmojen voittoennusteista. Työntekijä myy työtään, ei omista yritystä. Jos joku tulee siivoamaan toimistosi, rakentamaan talosi tai hoitamaan mummosi – hän on työnsä tehnyt ja ansainnut palkkansa. Jos yritys ei silti pärjää, syy on yleensä johtamisessa.
Suomi on sosialistinen maa?
Jos tämä olisi totta, sinulla ei olisi yksityisautoa, -yritystä tai mahdollisuutta huutaa somessa mitä sylki suuhun tuo. Meillä on sosiaalinen markkinatalous. Se tarkoittaa: yhdistelmä julkista ja yksityistä. Kapitalismia jossa kukaan ei kuole hoitamattomaan diabetekseen vain koska lompakko ei veny.
Suomi on konkurssissa?
Jos valtio voisi mennä konkurssiin, Yhdysvallat olisi tehnyt sen jo viidesti. Valtio ei ole taloyhtiö eikä toiminimi. Valtio hallinnoi talouttaan pitkällä tähtäimellä. Velkaa otetaan investointeihin, palveluihin ja joskus myös, kun globaali pandemia lyö päin naamaa.
EU on Neuvostoliitto osa 2?
Jos näin olisi, EU:n kokoukset alkaisivat Internationale -laululla ja päättyisivät yhteiseen viljanviljelysuunnitelmaan. EU on poliittisesti kirjava liitto, jossa on niin markkinaliberaaleja kuin sosiaalidemokraattejakin. Ja enemmän powerpointteja kuin Chellä koskaan oli julisteita.
Vain oikeisto on viaton ja vasemmisto paha tai päinvastoin?
Jos politiikka olisi satu, ehkä... mutta valitettavasti me elämme todellisuudessa. Molemmilla puolilla on mokattu, onnistuttu, huudettu jne.
Jos nämä väitteet vielä kummittelevat mielessäsi, suosittelen seuraavaa kotikonstia: laita foliohattu hetkeksi syrjään, juo kupillinen kahvia ja selaa vaikka Tilastokeskuksen sivuja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...