Työterveyslaitoksen ja muiden tutkijoiden mukaan Suomi voisi säästää yli 20 miljardia euroa vuodessa, jos työelämä olisi inhimillisesti ja johtamisen kannalta kunnossa.
Kyse ei ole haihattelusta.
- vähemmistä sairauspoissaoloista
- pidemmistä työurista
- paremmasta työkyvystä
- vähäisemmästä työuupumuksesta
- vähenevästä henkilöstön vaihtuvuudesta
- tehokkaammasta työnteosta ilman turhaa stressiä ja pelkoa
Miksi tätä ei tehdä?
Koska se ei näy heti seuraavan kvartaalin tuloksessa.
Johto ja poliitikot katsovat liian usein vain lyhyttä aikajännettä. Johtamisen kehittäminen ei näy heti excelissä, mutta se rakentaa perustaa vuosiksi.
Koska kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta.
Työnantaja sanoo, että työntekijän pitäisi jaksaa. Poliittinen päättäjä sanoo, että työpaikka vastaa. Ja lopulta kukaan ei tee mitään.
Koska vallalla on vanha johtamiskulttuuri.
Monessa yrityksessä johtaminen on periytynyt tai opittu kovin ottein – eikä siinä ole tilaa itsereflektiolle tai inhimillisyydelle. "Kyllä meitäkin ennen on karjuttu."
Koska työhyvinvointia pidetään "pehmeänä asiana".
Ja niin kauan kuin näin ajatellaan, säästöpotentiaali jää hyödyntämättä ja ihmiset uupuvat hiljaa.
Totuus kuuluu ääneen:
Suomi ei tarvitse leikkauksia vähäosaisilta. Se tarvitsee johtamisen päivityksen. Työhyvinvointi ei ole luksusta – se on tehokkuutta, kilpailukykyä ja ihmisarvoa.
Jos työntekijä uupuu, sairastuu tai lähtee pois, hinta jää kaikkien maksettavaksi. Jos työntekijä kukoistaa ja jää, hyöty tulee koko yhteiskunnalle.
Kysymme siis viimeisen kerran:
- Miksi valtion budjetti ei sisällä kunnianhimoista työelämän kehittämisohjelmaa?
- Miksi yritystuet eivät velvoita hyvään johtamiseen?
- Miksi työntekijän jaksaminen on aina hänen oma ongelmansa – eikä työpaikan?
Tämäkään ei meille käy.
Johtaminen kuuluu vastuulliseen yhteiskuntaan. Nyt. Ei sitten joskus.
Tähän päättyi juttusarjamme.
Kommentit
Lähetä kommentti