Alihankinta vai suorat tuet? Miksi suuryritysten veroedut eivät ole talouspoliittisesti perusteltuja

 Suuryrityksille suunnatut verohelpotukset perustellaan usein epäsuorilla hyödyillä, kuten alihankintaketjujen tukemisella ja investointien edistämisellä. Mutta kestääkö tämä logiikka kriittisen tarkastelun?

Pienyrittäjä luo työpaikkoja – suuryritys kasvattaa voittoja

Valtion erityisrahoituslaitos Finnvera myönsi hiljattain 20 miljoonan euron arvosta lainaa noin 440 pienyritykselle. Tuloksena: arviolta 500 uutta työpaikkaa. Tämä tarkoittaa yhtä työpaikkaa noin 40 000 euron sijoituksella – varsin tehokasta julkisen rahan käyttöä.

Samaan aikaan valtio on laskemassa yhteisöveroa, mistä hyötyvät erityisesti suuryritykset kuten Nordea, OP, Neste, Sampo ja Tapiola. Viiden suurimman yhteisöveron maksajan arvioitu veroale on yhteensä noin 200 miljoonaa euroa – mutta uusien työpaikkojen määrä on olematon tai jopa nolla. Miksi?

Vastaus: osingot kasvavat, mutta työllisyys ei

Yhteisöveron alennukset eivät sido yrityksiä mihinkään. Ei investointeihin, ei työllisyyteen, ei alihankintaan. Yleinen seuraus on, että voitot siirtyvät osinkoina ulkomaisille ja kotimaisille omistajille, ilman että reaalitalouteen syntyy uutta arvonlisää tai työtä.

Alihankinta: paljon puhuttu mutta vähän tutkittu perustelu

Puolustajat vetoavat usein siihen, että suuryritysten toiminta hyödyttää myös pk-yrityksiä alihankintaketjujen kautta. Mutta mitä tutkimukset sanovat?

• Teollisuudessa alihankinnan osuus kokonaistuotannosta on noin 30–40 %.

• Finanssi- ja vakuutusalalla (esim. OP, Nordea, Sampo) alihankinnan osuus arvonlisäyksestä jää usein alle 10 %.

• Lisäksi merkittävä osa alihankinnoista voi olla konsernin sisäistä – ei siis pk-sektoria hyödyttävää.

Toisin sanoen: vaikka alihankinta voi synnyttää jonkin verran epäsuoraa arvonlisää, se on satunnainen ja vaikeasti ohjattava väylä julkisen rahan hyödyntämiseksi.

Tutkimus: suorat tuet toimivat paremmin

Sekä OECD, IMF että ETLA ovat toistuvasti korostaneet, että:

• Suorat tuet ja investointilainat pienyrityksille ovat tehokkain tapa synnyttää uutta työllisyyttä.

• Pk-yritykset tarvitsevat vähemmän pääomaa per työpaikka.

• Suorat panostukset vaikuttavat nopeammin ja alueellisesti tasapainoisemmin.

Veroale 200 miljoonaa → Työpaikkoja 0

Laina 200 miljoonaa pienyrityksille → Työpaikkoja jopa 5000?

Lasketaan:

• Jos 20 miljoonan euron lainoilla syntyi 500 työpaikkaa (lähde: Finnvera), niin:

• 200 miljoonan euron vastaavalla lainalla syntyisi arviolta 5000 uutta työpaikkaa.

Tätä taustaa vasten yhteisöveron alennus suuryrityksille ei ole vain tehottoman oloista politiikkaa, vaan se on myös kustannustehottomin tapa käyttää julkista rahaa työpaikkojen luomiseksi.

Johtopäätös

Alihankinta ei ole peruste jatkaa suuryritysten suosimista veroeduilla:

• Se ei ole systemaattista, ei tehokasta eikä alueellisesti tasa-arvoista.

• Pk-yritysten tukeminen on tutkitusti parempi tapa kasvattaa sekä työllisyyttä että arvonlisää.

• Nykyinen veropolitiikka tukee osinkotuottoja, ei reaalitaloutta.

Nyt olisi aika ohjata julkinen rahoitus sinne, missä se tuottaa eniten hyötyä koko yhteiskunnalle – ei vain pörssikursseille.