Siirry pääsisältöön

Energia ja ilmasto

Turvallinen energia

Turvallinen energia suojelee kansanterveyttä ja kansallista turvallisuutta sekä säästää veronmaksajien varoja. Tämä onnistuu välttämällä investointeja kalliisiin ja ympäristön kannalta haitallisiin energiahankkeisiin, kuten uusiin ydinreaktoreihin.

Jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja energian saatavuus turvata taloudellisesti, on keskityttävä uusiutuviin energialähteisiin. Näitä ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia.

IRENA (International Renewable Energy Agency) on kansainvälinen uusiutuvan energian edistämiseen keskittyvä järjestö.

Bioenergiaan kuuluvat muun muassa puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. On hyvä huomioida, että aallon- ja vuorovesienergian tuotanto ei nykyisellä teknologialla ole Suomessa taloudellisesti kannattavaa, eikä niillä ole vielä merkittävää roolia kansallisessa energiantuotannossa.

Uusiutuvan energian käyttöä ohjaavat kansalliset energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset sekä EU:n säädökset, kuten päästökauppadirektiivi, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin päästötavoitteisiin. Energiavirasto toimii yhdessä Motivan kanssa päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi.

Motiva tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille ratkaisuja, joiden avulla voidaan tehdä kestäviä ja resurssitehokkaita valintoja. Energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvää neuvontaa tarjotaan myös maakunnallisina energianeuvontapalveluina.

Ilmastotiedettä koskevaa keskustelua

Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa ja viestinnässä esiintyy erilaisia näkökulmia. Laajasti hyväksytty ja tieteellisesti vertaisarvioitu ilmastotutkimus perustuu IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) työhön. IPCC on YK:n alainen tiedepaneeli, joka kokoaa tuhansien tutkijoiden työn yhteen maailmanlaajuisesti.

Vaihtoehtoisia näkökulmia on tuonut esiin esimerkiksi NIPCC (Non-governmental International Panel on Climate Change), joka edustaa kriittisempää linjaa ilmastonmuutoksen syistä ja mittakaavasta. NIPCC:n julkaisuja on kuitenkin kritisoitu valikoivasta lähdekäytöstä, eikä se edusta tiedeyhteisön valtavirtaa.

Keskustelun monipuolisuus on tärkeää, mutta arvioitaessa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta on syytä kiinnittää huomiota lähteiden taustaan ja tieteelliseen arviointiin.

Ydinvoima ja sen yhteydet asevalvontaan

Aurinkoenergiaa riittäisi yksin kattamaan koko maapallon energiantarpeen useaan kertaan. Ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa suurin piirtein saman verran kuin auringosta tulee maapallolle tunnissa. Tämän energian talteenotto, säätö ja varastointi ei vaadi ydinvoimateknologiaa.

Ydinvoiman tuotannossa on olemassa niin kutsuttu kaksoiskäyttöpotentiaali: siviilikäyttöön tarkoitetut laitokset ja teknologia voivat periaatteessa mahdollistaa myös ydinasemateriaalin valmistamisen. Historiallisesti useat ydinasevaltiot ovatkin kehittäneet aseohjelmiaan siviiliydinvoimaohjelmien suojissa.

Kansainvälisesti ydinmateriaalin käyttöä valvoo IAEA (Kansainvälinen atomienergiajärjestö), jonka tarkoituksena on estää ydinteknologian leviäminen sotilaallisiin tarkoituksiin. Valvonta on tiukkaa, mutta riski jää silti periaatteelliseksi huolenaiheeksi.

Energian varastointi ja kotimaiset ratkaisut

Energian varastointiin on useita keinoja. Yksi mielenkiintoinen ratkaisu on lämpöenergian kausivarastointi maaperään tai kallioluolastoihin.

Suomessa on toteutettu esimerkiksi Vaasassa ja Espoossa projekteja, joissa lämpöä varastoidaan kesällä maaperään ja otetaan talvella käyttöön. Tämä perustuu porareikien tai energiapaalujen avulla luotuun energiakenttään, jonka lataus- ja purkupisteet tukevat toisiaan. Tavallisesti kentässä on yli kymmenen latauspistettä, 3–5 metrin välein.

Tällainen ratkaisu mahdollistaa uusien asuinalueiden lämmittämisen ilman fossiilisia polttoaineita, ja teknologia kehittyy jatkuvasti.

 Lue lisää:
YLE: Kotimme voivat pian lämmetä syvältä maan ytimestä tulevalla energialla

Videoita ja lisälähteitä

ETVK – julkaisuarkisto


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää