Lausunto
Velvoitteeseen ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, velvoitteeseen hakea ensisijaista etuutta ja perusosan alentamiseen liittyvä lausuntopalaute:
Yhteiskuntavastuun tukiryhmä vastustaa velvoitteiden kiristämistä ja perusosan alentamisen laajentamista. Malli lisää byrokratiaa ja rangaistusluontoista kontrollia, mutta ei ota huomioon yksilöllisiä elämäntilanteita, kuten työkyvyttömyyttä, sairautta, hoivavastuuta tai mielenterveyden ongelmia. Esitys rikkoo oikeudenmukaisen kohtelun periaatteita ja vaarantaa perustuslaissa (PL 19 §) taatun ihmisarvoisen elämän edellytykset. Sanktiopohjainen järjestelmä lisää myös kuntien työtaakkaa ilman osoitettua vaikuttavuutta työllistymisen kannalta.
Perusosan suuruuteen liittyvä lausuntopalaute:
Esitetyt perusosan tason jäädytykset ja indeksikorotuksista luopuminen ovat vastoin perustuslain 19 §:ää ja Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Nykyinen perusosa on jo ennestään niukka eikä mahdollista täysipainoista osallisuutta yhteiskuntaan. Reaalisen ostovoiman heikentäminen kohdistuu suoraan elämän perusedellytyksiin – ruokaan, hygieniaan ja liikkumiseen – ja lisää riskiä sosiaaliseen syrjäytymiseen. Lainsäätäjän tulee varmistaa, että perusosa mahdollistaa ihmisarvoisen elämän eikä jätä tuensaajaa aliravitsemuksen tai kodittomuuden uhkaan.
Tiedon saamiseen ja luovuttamiseen liittyvä lausuntopalaute:
Laajennettu tiedonluovutus ilman asiakkaan tietoista ja ymmärrettyä suostumusta rikkoo yksityisyyden suojaa ja oikeusturvaa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien (esim. mielenterveysongelmaiset, nuoret) kohdalla on huomioitava itsemääräämisoikeus ja tietosuojan periaatteet (EU:n tietosuoja-asetus, PL 10 §). Tiedonvaihdon tulee perustua avoimuuteen, ei oletukseen asiakkaan velvollisuudesta luopua yksityisyyden suojastaan. Ehdotettu malli vaarantaa luottamuksen viranomaisiin ja saattaa estää ihmisiä hakeutumasta tuen piiriin.
Kunnan rahoitusosuuden lisäämiseen liittyvä lausuntopalaute:
Kunnan rahoitusosuuden kasvattaminen ilman vastaavaa päätösvaltaa tai resursseja johtaa riskiin tuen alueellisesta eriytymisestä. Tämä heikentää yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa (PL 6 § ja 19 §). Lisäksi se lisää painetta kuntien omaan budjetointiin, mikä saattaa johtaa säästötoimiin muissa perusturvan muodoissa, kuten terveydenhuollossa tai lasten palveluissa. Rahoitusvastuun siirto valtiolta kunnille ei saa tapahtua sosiaaliturvajärjestelmän heikentämisen kustannuksella.
Asumismenojen tarkentamiseen liittyvä lausuntopalaute:
Esityksessä ei ole riittävästi huomioitu asumiskustannusten alueellista vaihtelua. Jos asumismenoja rajoitetaan tiukemmin ilman joustoa, riski asunnottomuuden lisääntymisestä kasvaa erityisesti kaupunkialueilla. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä. Toimeentulotuki on viimesijainen turva, ja sen tulee kattaa todelliset, kohtuulliset asumiskustannukset, ei keinotekoisesti määritettyjä enimmäismääriä. Asumisen turva on perusoikeus (PL 19 §) ja sen rajaaminen voi johtaa perusoikeusloukkauksiin.
Vaikutusten arviointiin liittyvä lausuntopalaute:
Esitetyn kokonaisuudistuksen vaikutusarviot ovat riittämättömiä. Erityisesti puuttuu arvio haavoittuvien ryhmien, kuten vammaisten, pitkäaikaissairaiden, nuorten, yksinhuoltajien ja maahanmuuttajien tilanteen heikkenemisestä. Lisäksi sukupuolivaikutuksia ei ole käsitelty asianmukaisesti. On vastoin hyvän hallinnon periaatteita (PL 21 §) ja lainsäädännön valmisteluohjeistusta, että näin laajaa uudistusta viedään eteenpäin ilman kattavaa, riippumatonta ja laadullista vaikutusten arviointia, joka sisältää myös kansainväliset ihmisoikeusnäkökohdat.
Muu lausuntopalaute:
Yhteiskuntavastuun tukiryhmä kiittää mahdollisuudesta lausua toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta. Katsomme, että ehdotettu uudistus kokonaisuutena heikentää kohtuuttomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeutta ihmisarvoiseen elämään ja sosiaaliseen turvallisuuteen, ja vastustamme uudistusta esitetyn kaltaisena.
1. PERUSTUSLAILLISET JA KANSAINVÄLISET SITOUMUKSET
Toimeentulotuki on viimesijainen turva, jonka tarkoitus on taata ihmisarvoinen elämä jokaiselle Suomessa oleskelevalle henkilöille. Hallituksen ehdottamat muutokset ovat vastoin seuraavia oikeudellisia velvoitteita:
• Suomen perustuslain 19 §: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon."
• Euroopan sosiaalinen peruskirja (artiklat 13 ja 14): Suomi on ratifioinut tämän asiakirjan ja sitoutunut takaamaan sosiaaliturvan riittävyyden ja suojelun köyhyyttä vastaan.
• Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (KP-sopimus, artikla 11): Tunnustaa jokaisen oikeuden riittävään elintasoon.
• YK:n lapsen oikeuksien sopimus: Edellyttää erityistä huomiota lapsiperheiden asemaan, mikä vaarantuu tukien karsinnan ja ehtojen kiristyksen seurauksena.
Näiden sopimusten velvoittavuus ei ole symbolista, vaan velvoittavaa oikeutta. Lakiehdotuksessa ei ole tehty riittävää vaikutusarviota näiden oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
2. EETTINEN JA YHTEISKUNTAVASTUULLINEN ARVIO
Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen taustalla on ilmeinen pyrkimys vähentää valtion menoja tavalla, joka kohdistuu nimenomaan niihin, joilla ei ole poliittista vaikutusvaltaa tai resurssia puolustaa asemaansa. Samanaikaisesti hallitus esittää tuloeroja kasvattavia verohelpotuksia hyväosaisille, mikä on syvästi ristiriidassa oikeudenmukaisen ja vastuullisen yhteiskunnan periaatteiden kanssa. Säästötoimien eettistä oikeutusta on syytä tarkastella:
• Eriarvoisuuden lisääminen on paitsi epäeettistä, myös yhteiskuntarauhaa vaarantavaa.
• Toimeentulotuen tiukentaminen lisää byrokratiaa, kontrollia ja asiakkaiden nöyryyttämistä, ilman näyttöä siitä, että se edistäisi työllisyyttä tai itsenäistymistä.
• Erityisesti nuorten, pitkäaikaissairaiden, vammaisten, yksinhuoltajien ja maahanmuuttajataustaisten asema heikkenee, mikä on vastoin kansallisia yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita (PL 6 §, yhdenvertaisuuslaki).
3.TALOUDELLINEN KOKONAISKUVA JA PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET
Toimeentulotuen leikkaukset eivät tuo aitoa säästöä, vaan siirtävät kustannuksia:
• Kasvavat sosiaali- ja terveysmenot, mielenterveyspalveluiden kuormitus ja asunnottomuuden lisääntyminen.
• Lisääntynyt lastensuojelun tarve lapsiperheiden tilanteen heikentyessä.
• Pitkällä aikavälillä osallisuuden ja luottamuksen rapautuminen, joka heikentää kansalaisten yhteistä sitoutumista yhteiskuntaan.
4.LAUSUNNON JOHTOPÄÄTÖS JA EHDOTUS
Yhteiskuntavastuun tukiryhmä jota edustan katsoo, että:
• Esitetty kokonaisuudistus on sosiaalisesti kestämätön, oikeudellisesti kyseenalainen ja eettisesti epäoikeudenmukainen.
• Lausuntopyynnön mukaiset muutokset on hylättävä kokonaisuudessaan, ja toimeentulotukea on sen sijaan kehitettävä perustuslain ja ihmisoikeusvelvoitteiden hengessä, yhdessä tuen tarpeessa olevien kanssa.
• Mikäli uudistusta halutaan jatkaa, on perustettava riippumaton arviointiryhmä, jossa on mukana myös kansalaisyhteiskunnan, köyhyyttä kokeneiden ja eettisten toimielinten edustajia.
Jyrki Saari, Yhteiskuntavastuun tukiryhmä
Kommentit
Lähetä kommentti