Siirry pääsisältöön

Petovalta nousee

Euroopassa on käynnissä historiallisen nopea ja laaja asevarustelukilpailu. Samanaikaisesti leikataan terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.

Onko kyse vain turvallisuuden vahvistamisesta – vai olemmeko ajautumassa kohti petomaista maailmanvaltaa, josta Raamatun profetiat varoittavat?
Danielin kirja, luku 7, puhuu neljästä valtakunnasta, joista viimeinen on "kauhea, pelottava ja tavattoman väkevä". Se tallaa kaiken jalkoihinsa, ja siitä nousee sarvi joka puhuu "ylimielisiä sanoja" ja sortaa pyhiä.
Nykyinen kehitys jossa valtavat resurssit ohjataan sotilaalliseen liittoutumiseen, ja julkisen hyvinvoinnin rakenteita puretaan on ilmeinen ajassa toistuva esikuva tuosta neljännestä valtakunnasta.
Militaristinen Eurooppa on yhä riippuvainen Venäjästä: Kaasu- ja ydinvoimakauppa jatkuu. Energiariippuvuus ei ole päättynyt, vain siirtynyt piiloon. Samalla kun huudetaan turvallisuuden puolesta, rakennetaan petomaista valtaa. Miettikää kuka todella hyötyy?
EU:N TURVATAKUUT - UNOHDETTU VAIHTOEHTO
Monet sanovat, että Naton ulkopuolella ei ole turvaa. Eipä tietenkään, kunhan unohdetaan EU:n oma turvatakuulauseke – artikla 42.7?
Siinä todetaan: "Jos jokin jäsenvaltio joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut jäsenvaltiot ovat velvollisia antamaan apua ja tukea kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla."
Tämä on sitovampi kuin Naton 5. artikla, jota sovelletaan poliittisen harkinnan mukaan. Silti Suomessa EU:n turvatakuu on vaiettu vaihtoehto.
Miksi?
• Suomen poliittinen johto on johdonmukaisesti vähätellyt EU:n puolustusyhteistyön merkitystä
• Pohjoismaista vaihtoehtoa ei kehitetty ennen Natoon liittymistä
• Kansalta ei kysytty neuvoa antavaa äänestystä
Turvallisuuspoliittinen keskustelu on kavennettu yksipuoliseksi
Samaan aikaan käytämme 15 miljardia vuodessa puolustusmenoihin. 10 vuodessa se on 150 miljardia – valtava summa, jonka voisi yhtä hyvin olla investointi koulutukseen, terveydenhuoltoon ja luonnonsuojeluun.
Vaihtoehto olisi ollut: Liittoutumattomuuden modernisointi, Pohjoismainen puolustusratkaisu ja EU:n turvatakuiden aktiivinen käyttö. EU:n turvatakuut ovat olemattomia – ne ovat käyttämätön mahdollisuus, jonka Suomen valtiojohto on tarkoituksella sivuuttanut.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää