Kun puhutaan hyvästä johtamisesta, ei ole kyse siitä, että työpaikasta tehdään leirinuotio tai joogasali. Kyse on siitä, että ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin – ja kestää sen myös huomenna.
Hyvä johtaminen ei tarkoita silittelyä, vaan:
- reilua palautetta
- ihmisen kohtaamista ihmisarvolla
- luottamusta ja avoimuutta
- kykyä kantaa vastuuta – myös virheistä
Hyvä johtaminen näkyy työntekijän arjessa näin:
- Työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan.
- Hän uskaltaa kysyä, ehdottaa ja kertoa virheistä ilman pelkoa.
- Esimies kuuntelee ja on aidosti kiinnostunut.
- Kuormitusta ei vähätellä, vaan siihen puututaan ajoissa.
- Konflikteihin ei turruta vaan ne selvitetään – rakentavasti.
Ja tuloksena?
- Vähemmän stressiä
- Vähemmän turhia kokouksia ja kyttäämistä
- Enemmän sitoutumista
- Parempi tuottavuus
Hyvä johtaminen näkyy myös numeroissa:
Yrityksillä, joissa työhyvinvointi on kunnossa, on keskimäärin 20–25 % parempi tuottavuus. Sairauspoissaolot vähenevät jopa 40 %, kun ilmapiiri paranee. Työntekijät jäävät pidemmäksi aikaa – säästäen rekrytointikuluissa. Positiivinen työnantajamielikuva houkuttelee parempia hakijoita.
Vielä kerran:
Hyvä johtaminen ei synny sattumalta.
Se syntyy siitä, että johto ottaa ihmiset tosissaan, ei vain eurot.
Miksi siis edelleen näemme työpaikkoja, joissa:
- Esimiehet huutavat, vähättelevät tai katoavat näkyvistä
- Johtaminen on PowerPoint-esityksiä, ei läsnäoloa
- Työntekijän jaksaminen nähdään "henkilökohtaisena ongelmana"
Tästä me pidämme kiinni:
Ihmisen arvosta työelämässä.
Inhimillisestä ja fiksusta johtamisesta.
Johtajasta, joka ansaitsee tulla seurattavaksi – ei pelättäväksi.
Seuraavassa osassa: Voiko Suomi todella säästää 20 miljardia vuodessa panostamalla parempaan johtamiseen ja työhyvinvointiin? Kyllä voi. Mutta miksei sitä tehdä?
Kommentit
Lähetä kommentti