Siirry pääsisältöön

Huostaanottobisnes” Suomessa – yhteiskuntavastuutarkastelu historiallisen kehityksen valossa

 

1. Johdanto

1990-luvun lopulta lähtien Suomessa huostaanottojen määrä nousi voimakkaasti. Lastensuojelusta tuli yhä juridisempi ja viranomaiskeskeisempi prosessi – kun perheiden tuki ja oikeusturva jäi usein varjoon.

 

2. Juridisen käänteen ja huostaanottojen kasvu

  • 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 huostaanottojen määrä lähes kaksinkertaistui. THL

tilastojen mukaan kiireelliset sijoitukset ovat nelinkertaistuneet 2000-luvulla, ja kiireellisiä sijoituksia tehtiin n. 4 000 tapauksessa vuonna 2013 (lokakuunliike.com).

  • Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen K. & T. v. Suomi (2000) -päätös toi esiin vanhempien heikon oikeusturvan huostaanottotilanteissa.

 

3. Kansainvälinen tarkastelu – Venäjän kriittinen ääni

  • Venäjän lapsiasiavaltuutettu Pavel Astakhov nosti esiin toistuvasti (2010, 2016) venäjänkielisten lastensuojelutapausten ongelmia, mm. että monia lapsia siirrettiin pysyvästi Suomesta ilman riittäviä perusteita.

 

4. Vanhempien kokemukset: Lokakuun liike

Lokakuun liikkeen julkaisut tarjoavat konkreettisia kertomuksia:

  • ”Lastensuojelun edunvalvoja on lasten ja perheiden oikeusturvaongelma.”

”Vanhempien erottaminen lapsistaan lastensuojelun edunvalvojan avulla edistää lainvastaisen pysyvän huostaanoton lisäksi sijaishuoltoväkivallan jatkumista …” (lokakuunliike.com)

  • Huostaanottojen pysyvyydestä:

”Suomessa huostaanotot tehdään lainvastaisesti koko lapsuuden ajaksi eli käytännössä huostaanotot ovat jo pysyviä.” (lokakuunliike.com)

  • Hoidollisten huostaanottojen ongelmat:

”Lastensuojelun hoidollisista huostaanotoista (medical kidnappings) on tullut valtaisa bisnes ja oikeusturvaongelma …” (lokakuunliike.com)

  • Vaikuttamistutkimusten kritiikki:

”Finnish child protection research = Effective lobbying for unnecessary and illegal out of home placements?” (lokakuunliike.com)

 

5. STM-raporttien näkökulmat

  • STM (2014–16): selvitys sijaishuollon epäkohdista paljasti väkivallan, kaltoinkohtelun ja rakenteellisten puutteiden jatkuvuuden (lokakuunliike.com).
  • STM (2013): painotti yhtenäisiä arviointikäytäntöjä – huostaanottojen, sijaishuollon ja jälkihuollon osalta, koska tilanne oli kirjattu kirjaamattomana ja epätasaisena (lokakuunliike.com).
  • STM (2019–20): vaati kovaa kehitystä jälkihuoltoon ja vaativaan sijaishuoltoon, mutta suuret linjat jäivät kirjaustasolle.

 

6. Aki Nummelin: tutkimus ja julkaisut

  • Nummelin kuvaa ilmiötä "huostaanottobisnekseksi", jossa viranomaiskäytäntö painottaa byrokratiaa ja sijoituksia, ei lasten ja perheiden todellista suojelua .
  • Tutkielman lisäksi Nummelin kertoi Facebookissa työstävänsä kirjaa, josta julkaisee osia etukäteen.

 

7. Johtopäätökset

  1. Ylin painotus on byrokratiassa, ei perheen tuessa.
  2. Oikeusturva käytännössä ontuu, vaikka lainsäädäntö viittaa avohuoltoon ja lapsen kuulemiseen.
  3. Pysyvät huostaanotot ovat yleisiä, vaikka laki korostaa väliaikaisuutta.
  4. International scrutiny (Astakhov) herättää huomioon etniset vaikutukset.
  5. ”Huostaanottobisnes” tarkoittaa järjestelmää, jossa rahavirrat, laitoshoito ja byrokratia ohittavat lapsen edun.

 

Ehdotuksia jatkotoimiin

  • Vahvista läpinäkyvyyttä ja ulkoista valvontaa päätöksissä.
  • Pakollinen vanhempien ja lasten kuuleminen ennen huostaanottoja.
  • Etninen yhdenvertaisuus käytäntöjen tasolla.
  • Rakenna laaja-asteisesti avohuollon palveluita – vähemmän pakkoratkaisuja, enemmän tukea.

Lähdeluettelo

  • STM (2014–16): Epäkohdat sijaishuollossa – rakenteellinen tutkimus ja analyysi (lokakuunliike.com)
  • STM (2013): Suositus yhtenäisistä arviointikäytännöistä
  • STM (2019–20): Vaativan sijaishuollon kehitystyöryhmän suositukset
  • Lokakuun liike
    • Pysyvien huostaanottojen lainvastaisuus (lokakuunliike.com)
    • Lastensuojelun edunvalvontaongelmat
    • Hoidollinen huostaanotto = bisnes (lokakuunliike.com)
    • Vaikuttamistutkimusten kritiikki
  • Aki Nummelin: Pro gradu – “huostaanottobisnes” – ja ennakkokappaleet (lauda.ulapland.fi)
  • Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: K. & T. v. Suomi (2000) – vanhempien oikeusturva ongellista
  • Pavel Astakhov: Kansainvälinen huomio etniseen ulottuvuuteen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...