Siirry pääsisältöön

Eläkeläisten asumistuki eriarvoisuuden näkökulmasta

Professori Juho Saari on nostanut julkiseen keskusteluun mahdolliset lisäleikkauskohteet sosiaaliturvasta. Hän johtaa Eriarvoisuusvarastoa, joten hänen puheenvuoronsa painaa erityisen paljon eriarvoisuuskeskustelussa.

Saari on nimenomaisesti todennut, että eläkeläisten asumistukeen ei ole vielä kohdistettu leikkauksia, ja että mahdollinen säästövara siinä olisi vain kymmeniä miljoonia euroja. Hänen mukaansa työikäisten sosiaaliturvamenot — kuten työttömyysturva, opiskelijoiden tuet ja yleinen asumistuki — ovat jo lähes loppuun kalutut leikkauskohteina. Jos hallitus kuitenkin jatkaa säästölinjaa, niin katse kohdistunee ennemminkin lapsilisiin ja vammaistukiin.

Tämä asettaa eläkeläisten asumistuen keskustelun uuteen valoon.

Miksi eläkeläisten asumistuki on perusteltu?

  1. Eläkkeellä ei olla turhaan
    Eläkkeelle siirrytään pääosin vanhuuden ja usein myös sairauksien vuoksi. Kyse ei ole valinnasta, vaan elämänvaiheen väistämättömyydestä. Siksi erillinen tukijärjestelmä on perusteltu.

  2. Pitkä työura vähäisellä palkalla ja turvattomuudessa
    Monet ovat vuosikymmeniä kantaneet yhteiskunnan arkea tehtävissä, joissa palkka on ollut alhainen, epävarma tai työehdot heikot. Tämä koskee esimerkiksi:

    • hoiva-, palvelu- ja siivousalan työntekijöitä

    • suurperheiden kotiäitejä

    • kausiluontoisissa ammateissa toimivia työntekijöitä

    • alipalkattuja työntekijöitä ilman vahvistettua ammattisuojaa, kuten metsureita

    • pienituloisia toiminimiyrittäjiä, joiden kuukausilaskutus on ollut nykyrahassa vastaten  vain  2 000 euroa tai alle, eikä heillä ole ollut mahdollisuutta kerryttää merkittävää eläkettä

Tällaiset urat kerryttävät usein pienet eläkkeet ja suurentavat köyhyysriskiä vanhuudessa. Asumistuki toimii konkreettisena keinona tasaamaan tätä eriarvoisuutta.

  1. Historiallinen epäoikeudenmukaisuus 1990-luvun lamassa
    Laman aikana tuhannet menettivät omaisuutensa ja jäivät velkavankeuteen. Ns. Koiviston konklaavi poliittinen ohjaus loi tilanteen, jossa valtiovalta jätti pysyvän jäljen monien ihmisten elämään. Nämä ihmiset ovat nyt eläkeläisiä, joille asumistuki on yksi harvoista välineistä turvata kohtuullinen toimeentulo.

  2. Eriarvoisuus on elämänkaareen kertynyttä
    Eriarvoisuutta ei voi mitata pelkästään tämän hetken tukien yhdenmukaisuudella. On huomioitava koko elämänkaaren aikana kertyneet rasitteet: matalapalkkaiset työurat, sairaudet, lama-ajan velkahelvetti ja turvattomat yrittäjäurat. Juuri siksi eläkeläisten asumistuen erillisyys ei ole perusteeton etuoikeus vaan välttämätön tasauskeino.

Eläkeläisten ostovoima ja muut taloudelliset vaikutukset

Vaikka asumistuki on säilynyt leikkaamattomana, niin Orpon hallituksen politiikka vaikuttaa merkittävästi eläkeläisten ostovoimaan ja elämänlaatuun:

  • Eläketulojen verotuksen kiristäminen noin 800 000 eläkeläisen osalta, keskimäärin 250 € vuodessa poistuva ostovoima.

  • Eläkkeensaajan asumistuen indeksitarkistusten jäädyttäminen ja rajoitukset tuen saannissa.

  • Lääkkeiden arvonlisäveron nosto 10 → 14 % ja vuosittaisen alkuomavastuun korotus 50 € → 70 €.

  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen nousu ja ulosottoon päätyminen yhä useammalla vuonna 2024–2025 (Soste 2024).

  • TYEL-eläkkeiden indeksikorotusten heikentäminen 2030 alkaen.

Näiden toimien vaikutukset heikentävät suoraan eläkeläisten ostovoimaa, vaikka ne eivät ole suoria leikkauksia asumistukeen.

Johtopäätös

Eläkeläisten asumistuki on säilynyt leikkaamattomana, mikä vastaa Juho Saaren analyysiä. Samalla on tärkeää tunnistaa Simpasen kuvaamat muut toimet, jotka vaikuttavat ostovoimaan ja elämänlaatuun.

Yhteiskuntavastuun näkökulmasta on perusteltua säilyttää asumistuki ja tarkastella laajasti myös muita politiikkatoimia, jotta eläkeläisten arkea ei heikennetä ja eriarvoisuus ei syvene.

Lähteet

  • Yle 14.8.2025: Professori Juho Saari: Työttömyysturva, opiskelijoiden tuet ja asumistuki ovat jo loppuun kalutut – eläkeläisten asumistukeen ei ole vielä kohdistettu leikkauksia (yle.fi)

  • Simpanen, Veikko (2025): FB-julkaisu, Eläkeläisten ostovoima ja leikkaukset

  • Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007

  • Kela (2024): Asumistuen määräytyminen

  • Eläketurvakeskus (ETK 2022): Eläkeläisköyhyys ja matalapalkkaisten alojen työurat

  • Markku Kuisma: Koiviston konklaavi ja oikeusvaltio

  • Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu Dnro 1781/2/05 (2005)

  • Soste (2024): Asiakasmaksujen ulosotot ja vaikutukset

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää