Syrjäyttävä kannustavuus – kuinka hallitus torjui mahdollisuuden osallisuuteen

 Johdanto:

Orpon hallitusohjelmassa korostetaan "kannustavuutta", mutta käytännössä linjaukset romuttavat mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan, erityisesti heikossa asemassa oleville. Yksi merkittävimmistä torjutuista ehdotuksista oli malli, jossa työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen olisi mahdollistanut työllistymisen ilman perusturvan katkeamista.

1. Miksi työn ja tuen yhdistäminen olisi ollut tärkeää?

Monet työttömät haluaisivat tehdä osa-aika- tai keikkatyötä, mutta nykyjärjestelmä rankaisee heitä tästä. Jos työ johtaa siihen, että asumistuki, toimeentulotuki tai työttömyysturva leikkaantuu, lopputuloksena voi olla jopa vähemmän tuloja kuin ennen työn vastaanottamista. Näin syntyy ns. kannustinloukku, jonka purkamista hallitus ei ole edistänyt – vaan pikemminkin syventänyt.

Ylen mukaan hallitus ei halunnut toteuttaa mallia, jossa perusturva säilyisi joustavasti myös silloin, kun ihminen tekee satunnaista tai osa-aikaista työtä (Yle 2024).

2. Seuraukset: syrjäytyminen, toivottomuus, velkaantuminen

Kun toimeentulon ehdot kiristyvät eikä työmarkkinoille ole pääsyä ilman täydellistä kilpailukykyä, seuraukset ovat selviä:

• Mielenterveysongelmat lisääntyvät.
  Tutkimusten mukaan köyhyyden ja mielenterveyden ongelmien välillä on selkeä yhteys (Heinonen et al., 2022). Stressi toimeentulosta heikentää kykyä osallistua ja toipua.

• Luottohäiriöt ja ulosotto yleistyvät.
  Velkaantuminen on monille väistämätön seuraus, kun tuloja ei ole, mutta peruselinkustannukset eivät jousta. Tämä johtaa eristäytymiseen ja työelämästä putoamiseen.

• Osallistuminen ei ole enää kaikkien oikeus.
  Olemme tilanteessa, jossa kyky osallistua työelämään tai yhteiskuntaan on yhä harvempien etuoikeus. Ne, joilla on haasteita terveydessä, koulutuksessa tai sosiaalisissa taidoissa, sysätään passiivisuuteen.

3. Mureneva yhteiskunnan perusta

Sosiaaliturva ei ole pelkästään köyhyyden poistamista varten. Se on osallistumisoikeuden takaaja. Kun tämä rooli unohdetaan, syntyy yhteiskunta, jossa osa kansasta jää ulkopuolelle ilman mahdollisuutta vaikuttaa tai selviytyä.

Tämä kehitys murentaa pohjan sosiaaliselle sopimukselle, joka pitää yhteiskunnan koossa. Luottamus, tasa-arvo ja vakaus eivät synny itsestään – ne vaativat järjestelmän, joka kantaa silloin kun ihminen ei jaksa.

Lähteet ja viitteet

1. Yle (2024). Hallitus torjui ehdotuksen, jossa työn vastaanottaminen ei katkaisisi perusturvaa.
   https://yle.fi/a/74-20081665

2. Heinonen, K., Tanskanen, A., & THL (2022). Toimeentuloturvan katkokset ja mielenterveysongelmien yhteys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

3. Kangas, O. (2021). Sosiaaliturvan kannustinloukut ja työttömyys. Kelan tutkimusblogi.
   https://tutkimusblogi.kela.fi

4. OECD (2023). Social Protection and Labour Market Activation: Finland Country Note.
   [OECD iLibrary]

5. Aaltonen, M. et al. (2020). Luottohäiriöt, sosiaalinen asema ja syrjäytyminen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka-lehti 85(3).

6. ISO 26000: Guidance on Social Responsibility (2010).
   – Osallistumisoikeus ja syrjimättömyys ovat kansainvälisesti tunnustettuja yhteiskuntavastuun periaatteita.