Siirry pääsisältöön

Jäänmurtajat ja amerikkalainen peli: Suomi menetti osaamisensa idässä ja lännessä

Naapuriseuran Sanomat kirjoitti hiljattain siitä, kuinka suomalaiset jäänmurtajat ja niihin liittyvä osaaminen päätyivät lopulta Texasiin. Vaikka Suomessa saamme kuvan, että olemme edelleen mukana suurissa arktisissa hankkeissa, todellisuus on toisenlainen: Suomi on pelannut itsensä ulos ensin Venäjän markkinoilta ja nyt myös Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoilta.

On hyvin todennäköistä, että Yhdysvalloissa jäänmurtajat luetaan sotalaivastoon kuuluviksi. Yhdysvaltain lainsäädäntö ei salli armeijan ostavan kalustoa suoraan ulkomailta. Tämän lain toimintaperiaatteet tulivat minulle tutuiksi jo 2000-luvun alussa. Tuolloin tapasin eläkkeelle jääneen yhdysvaltalaisen upseerin, joka edusti omaa maahantuontiyritystään.

Samalla opin myös amerikkalaisen toimintamallin: konsulttifirma ostaa ulkomailta pienen koe-erän tuotteita, tuo ne Yhdysvaltoihin ja myy ne armeijalle. Alkuperäinen valmistaja jää odottelemaan suurta tilausta, jota ei todennäköisemmin koskaan tule. Sen sijaan Yhdysvalloissa käynnistetään oma tuotanto tämän koe-erän pohjalta. Tämä lienee  ollut amerikkalaisten toimintatapa jo pitkään.

Suomalainen näyttöpääte ja amerikkalainen agentti

Tapaamisen yhteydessä näimme konkreettisen esimerkin tästä toimintatavasta. Amerikkalainen konsultti innostui pääkaupunkiseudulla valmistetusta, poikkeuksellisen kestävästä näyttöpäätteestä, jonka tuotekehitykseen oli osallistunut tuttavani, sittemmin edesmennyt Kyösti Halonen. Muistikuvani mukaan tuotteen nimi oli Genera Displays.

Vaikka Kyösti Halonen ei ollut kiinnostunut kaupasta, niin amerikkalaisten suuri innostus kertoi paljon siitä kuinka korkealle suomalainen osaaminen arvioitiin. Samalla se osoitti merkkejä siitä, miten Yhdysvallat hyödyntää muiden innovaatioita omaksi edukseen.

Generan kehitystyön ja tuotannon perustajajäsen Kyösti Halonen oli lisäksi yksi harvoista, joka oli mukana Soneran NMT-verkkoprojektissa Neuvostoliiton loppuaikoina. Tämä tausta kertoo omalta osaltaan suomalaisen asiantuntijuuden syvyydestä.

Historia toistaa itseään

Nyt näyttää siltä, että sama peli on pelattu uudelleen jäänmurtajissa. Suomi menetti osaamisensa ensin idässä ja sitten lännessä. Poliittinen johtomme tyytyi siihen, että se pääsi samaan neuvottelupöytään, mutta lopputulos on synkkä: työpaikat ja investoinnit valuvat muualle, kun taas Suomi jää sivuraiteelle.

Lähteet

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää