Siirry pääsisältöön

Kapea korkean teknologian kärki — Suomen vientimenestysten resepti ja yhteiskuntavastuun vaatimus

 Suomi ei kilpaile massalla. Suomalaiset vientimenestykset syntyvät usein kapeista, teknologisesti kehittyneistä tuotteista ja palveluista — peleistä, terveysteknologiasta, älykkäistä teollisista ratkaisuista ja clean tech-ratkaisuista — joissa laatu, pitkälle viety tuotekehitys ja kauaskantoinen asiakasymmärrys syntetisoituvat kansainväliseksi kilpailueduksi. OECD, Business Finland ja Sitra nostavat kaikki esiin Suomen vahvan T&K-panostuksen, pk-yritysten innovaatioverkostot ja smart specialization -linjauksen merkityksen viennissä. 

Miksi kapea korkean teknologian strategia toimii Suomessa

  • Pienelle maalle eduksi: korkean lisäarvon tuotteet tarvitsevat skaalautuvaa osaamista, ei välttämättä massatyötä — digitaaliset tuotteet ja laiteintegraatiot toimivat globaaleilla markkinoilla. (OECD / Business Finland).

  • Ekosysteemit ja julkinen tuki: Business Finlandin ja Sitra-ohjelmat tukevat pk-yritysten kansainvälistymistä ja data/clean tech-ratkaisujen kaupallistamista. 

  • Laadun ja vastuullisuuden arvo: asiakkaat maksavat pitkäkestoisesta laadusta, luotettavuudesta ja vastuullisista toimitusketjuista — tämä suojaa markkina-asemia kilpailulta, joka perustuu ainoastaan halpaan työvoimaan. (Teknologia- ja vientiraportit). 

Case (kapea valikoima, suorat esimerkit)

1) Peliala — Supercell (pelit, digitaalinen lisäarvo)
Supercell on suomalainen menestystarina: globaali peliyhtiö, jonka tuotteet ovat tuottaneet huomattavia vientituloja ja korkean katteen liiketoimintaa digitaalisella alustalla. Supercellin liiketoimintamalli — pieni tiimi, suuri globaali käyttäjäkanta ja jatkuva live-palveluiden kehitys — on esimerkki siitä, miten kapea teknologia-/sisältöosaaminen voi tuottaa suuren vientiarvon. 

2) Health / MedTech — Planmeca (hammashuollon laitteet ja ohjelmistot)
Planmeca valmistaa korkealuokkaisia hammaslaitteita ja digitaalisen diagnostiikan ratkaisuja; yritys on investoinut tuotantoon ja tuotekehitykseen Suomessa, mikä ylläpitää osaamista ja vientikykyä. Tämä on esimerkki siitä, miten laite- ja ohjelmistoyhdistelmät (health tech) toimivat globaalissa markkinassa. 

3) People-flow / infrastruktuuri — KONE (nostimet ja älykäs infra)
KONE on maailmanlaajuinen markkinajohtaja hissi- ja kulkureittiratkaisuissa; yhtiön korkea laatu, palvelumalli ja tuotekehitys ovat mahdollistaneet vahvan viennin ja palveluliiketoiminnan. KONE esittää, miten teollinen laiteosaaminen yhdessä palveluinnovaation kanssa muodostaa kestävän vientimallin. 

4) Teollinen prosessiteknologia — Metso / Valmet (erityisesti metsäteollisuuden laitteet ja prosessit)
Metso ja Valmet edustavat Suomea teollisissa kapeissa segmenteissä (materiaalinkäsittely, prosessikoneet), joissa syvällinen teknologiapanos ja laatu ovat maailmankilpailun avaintekijöitä. Näillä aloilla korkea tekninen osaaminen kääntyy vientimenestykseksi. 

5) Cleantech / biopolttoaineet — Neste (uusiutuvat polttoaineet)
Neste on esimerkki siitä, kuinka Suomessa kehitetty teknologia voi saada laajaa kansainvälistä kysyntää — tosin markkinat ovat syklisiä ja kilpailu kovaa. Menestys vaatii jatkuvaa innovaatiota ja markkinadynamiikan hallintaa. 

Näiden esimerkkien yhteinen nimittäjä: korkea teknologia + syvä tuoteosaaminen + skaalautuva liiketoimintamalli — ei halpatyövoiman hyödyntäminen.

Yhteiskuntavastuu (ISO 26000) — miksi sillä on merkitystä vientistrategiassa

ISO 26000 tarjoaa vapaaehtoisen, mutta kansainvälisesti tunnistetun viitekehyksen yritysten yhteiskuntavastuulle (ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet, ympäristö, eettiset toimintatavat, toimitusketjut). Menestyvät suomalaisyritykset hyötyvät luottamuksesta: asiakkaat ja kumppanit odottavat läpinäkyvyyttä, työehtojen kunnioitusta ja vastuullista toimitusketjuraportointia. ISO 26000 tarjoaa kielen ja teemat tälle. 

Samalla on pakko huomioida riskit: Suomessa on paljastettu työvoiman hyväksikäyttö­tapauksia (esim. puutarha-, siivous- ja rakennusala), jotka osoittavat, että huonosti valvotut ketjut voivat synnyttää inhimillisiä ja maineellisia riskejä, jos vastuullisuus jätetään toteuttamatta. Tämä tekee ISO-periaatteiden noudattamisesta sekä eettisen että kaupallisen välttämättömyyden. 

Mitä politiikassa ja yritysjohtamisessa pitää tehdä, jotta kapea korkean teknologian tie säilyy ja laajenee

  1. Panosta T&K ja pk-yritysten kansainvälistymiseen (Business Finland / Team Finland -mallit toimivat; skaalautuva rahoitus ja vienninedistämisohjelmat). 

  2. Vahvista osaamisen tarjontaa ja työvoiman kohtaantoa (koulutus, ammatillinen uudelleenkoulutus, pk-yritysten rekrytointituen kehittäminen). (OECD / kansalliset raportit). 

  3. Edistä vastuullisia toimitusketjuja ja työehtojen valvontaa: velvoittava läpinäkyvyys hankinnoissa, tilaajavastuulain tehostaminen ja ennakoiva valvonta estävät hyväksikäytön ja suojaavat rehellisiä yrityksiä. (HEUNI / ihmiskauppa-raportit osoittavat tarpeen). 

  4. ISO 26000 ja CSR-periaatteiden integrointi julkisiin hankintoihin ja vientipaketteihin: vastuullisuus voi olla kilpailuetu ja vientivaatimus globaaleilla markkinoilla. 

Lopuksi — viesti päättäjille ja yritysjohtajille

Suomen vientitulevaisuus rakentuu kilpailuedun ylläpitämiseen — siihen kuuluu tekninen huippuosaaminen, pitkäjänteinen T&K-työ ja rehellinen, vastuullinen liiketoimintakäytäntö. Kapea korkean teknologian strategia ei ole automaattisesti “helppo tie”; se vaatii julkisen tuen, koulutuspolitiikkaa ja vastuullisuuden valvontaa. Mutta se on kestävin vaihtoehto verrattuna halpaan kilpailuun, joka kaventaa sekä työehtoja että kotimarkkinan ostovoimaa.

Lähteet:

  • Supercell: yrityksen katsaus ja yhtiön tiedotteet. (Supercell)

  • Planmeca: investoinnit ja tuotannon modernisointi Suomessa. (Planmeca)

  • KONE: Annual Review 2024 (koneen globaalit liiketoimintaluvut). (KONE Corporation)

  • Metso / Valmet: Metso annual reports / business overview (esimerkki teollisesta teknologiasta). (Metso)

  • Neste: Financial statements / markkinatilanne (esimerkki cleantech-yrityksestä). (Neste)

  • Sitra: data- ja innovaatio-katsaukset / smart specialization -materiaalit. (Sitra)

  • Business Finland / Team Finland: viennin tukiohjelmat ja asiakkaiden vientikehitys. (Business Finland)

  • OECD: Economic Survey / talous- ja kasvakonteksti Suomelle. (OECD)

  • ISO 26000 — Social responsibility (virallinen esittely). (ISO)

  • Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan raportit (NAS / HEUNI / Annual Report on Human Trafficking). (Ihmiskauppa)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää