Siirry pääsisältöön

Miksi ChatGPT:n vastaukset muuttuvat – ja miksi se on hyvä asia

Digitoimisto Jukka Saari https://jukkasaari.fi

Tekoälyyn liitetään usein mielikuva lähes jumalankaltaisesta, virheettömästä olennosta, joka ratkaisee kaiken yhdellä silmänräpäyksellä. Todellisuudessa ChatGPT on lähempänä älykästä työtoveria: se tekee ensin hyvän luonnoksen ja parantaa sitä, kun pyydetään.

Miten ChatGPT toimii?

ChatGPT on niin sanottu suuri kielimalli. Se ei hae valmiita vastauksia mistään tietokannasta, vaan tuottaa tekstiä sanaväli kerrallaan todennäköisyyksiä laskemalla. Malli arvioi, mikä sana sopii parhaiten seuraavaksi annettuun kontekstiin. Tämä tekee siitä joustavan, mutta myös sen, että vastaukset voivat vaihdella.

Miksi vastaukset muuttuvat?

  1. Tilastollinen luonne
    Jokainen vastaus perustuu todennäköisyyksiin, ei yhteen “oikeaan” ratkaisuun. Pieni vaihtelu sanavalinnoissa tai rakenteessa on siis normaalia.

  2. Ihmispalaute mukana
    OpenAI on kouluttanut ChatGPT:tä myös ihmisten antamalla palautteella (RLHF, Reinforcement Learning with Human Feedback). Tämän ansiosta se pyrkii olemaan selkeä, hyödyllinen ja asiallinen – mutta se voi samalla parantaa vastauksia keskustelun edetessä.

  3. Iteratiivinen työskentely (vaiheittainen hionta)
    OpenAI itse ja parhaat käytännöt suosittelevat käyttämään ChatGPT:tä iteratiivisesti: anna selkeä pyyntö, tarkista vastaus ja täsmennä sen jälkeen. Näin tulos hioutuu askel askeleelta erinomaiseen muotoon. Ensimmäinen versio on pohja, mutta paras lopputulos syntyy yhteistyössä.

Ei virhe, vaan ominaisuus

On tärkeää ymmärtää, että tämä ei ole ChatGPT:n “vika”. Se on suunniteltu työkaluksi, jonka vahvuus on joustavuus. Sen sijaan että se antaisi vain yhden jäykän version, voit itse vaikuttaa lopputulokseen pyytämällä esimerkiksi lyhyempää, myyvämpää tai teknisempää tekstiä.

Näin saat heti laadukkaita tuloksia

  • Kerro selkeästi: “Haluan valmiin, julkaisukelpoisen version heti.”

  • Anna konteksti: mikä yleisö, tyyli, pituus ja avainsanat.

  • Jos haluat vain yhden kierroksen ilman hiomista, sano se: “Kirjoita julkaisukelpoinen yritysesittely kansainväliselle B2B-yleisölle, 350–450 sanaa.”

  • Käytä täsmennyksiä tarvittaessa: “Tee tekstistä lyhyempi”, “Kirjoita myyvämmin”, “Muuta teknisemmäksi.”

Yhteenveto

ChatGPT ei ole täydellinen yhdellä yrityksellä – eikä sen ole tarkoituskaan olla. Se toimii kuin hyvä kollega: ensin luonnos, sitten yhdessä hiotaan lopputulos. Tämä on sen vahvuus. Lopulta saat laadukasta ja ammattimaista sisältöä, kun osaat käyttää työkalua oikein.

Lähteet:

  • OpenAI: Introducing ChatGPT (kuvaus koulutusmenetelmistä, RLHF).

  • OpenAI Help Center: How ChatGPT and our language models are developed (kuvaus mallin yleisestä toiminnasta).

  • OpenAI: Prompt engineering best practices (suositus iteratiivisesta lähestymistavasta).

  • Hugging Face blog: Illustrating RLHF (taustaa RLHF:n ideasta).

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää