Suomalaisen työelämän jäykkyys – mistä se syntyy ja miten sen voi korjata?

 

     Kirjoittanut: Jukka Saari

Suomi on osaamisen ja luotettavuuden maa, mutta työelämän arjessa näkyy yhä ylikontrolloivia ja kurikeskeisiä toimintatapoja: minuuttien vahtimista, mikromanagerointia ja epäselvää korvauskäytäntöä. Ne syövät motivaatiota ja estävät työntekijöitä tekemästä sitä, mitä varten heidät on palkattu – luomaan arvoa asiakkaille.

Tämä ei ole vain tunnekokemus. Tuore EU-tutkimus osoittaa, että vaikka suomalainen työelämä on monella mittarilla EU-keskiarvoa parempaa, työ–perhe-tasapaino on meillä heikompi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suomella on parannettavaa nimenomaan joustossa ja arjen käytännöissä. Eurofound

Oireet arjessa: valvontakulttuuri, joustojen puute,  epäselvät pelisäännöt

     ●   Valvontakulttuuri. Työtä mitataan helposti ajalla, ei tuloksella. Tämä näkyy esimerkiksi taukojen kellottamisena tai liikkumisen kyttäämisenä – vaikka työ (myynti, kenttätyö) vaatisi luottamusta ja omatoimisuutta.
●   Joustojen puute arjen tasolla. Laki antaa laajasti mahdollisuuden sopia joustotyöstä ja etätyöstä (vähintään puolet työajasta itsenäisesti ajasta ja paikasta päättäen), mutta käytännön soveltaminen vaihtelee organisaatioittain. Työsuojelu+1
●   Kulut ja korvaukset. Työvälineitä ja liikkumista koskevat pelisäännöt jäävät joskus epämääräisiksi. Se on kallista – paitsi työntekijän motivaatiolle myös työnantajan maineelle ja tuottavuudelle.

Juuri­syyt: johtamisen osaamisvaje ja rutiinien inertia

     Työterveyslaitoksen seuranta “Miten Suomi voi?” kuvaa kehitystä: hyvinvointia, kuormitusta ja johtamiskokemuksia mitataan väestötasolla. Datasta piirtyy kuva, jossa johtamisella on ratkaiseva rooli – hyvä johtaminen nostaa työn imua ja sitoutumista, huono lisää uupumusta. ttl.fi+1

Ongelma ei ole “suomalaisissa työntekijöissä”, vaan usein johtamisen rakenteissa: esihenkilöksi noustaan teknisen osaamisen perusteella, ilman systemaattista people leadership -valmennusta. Kun työkalupakista puuttuu luottamukseen ja selkeyteen perustuvat käytännöt, syntyy helposti mikromanagerointia.

Vertailua Pohjois-Eurooppaan: mitä edelläkävijät tekevät toisin?

     ●   Ruotsi: työhyvinvointi on osa kokonaispalkkaa. Työnantajan kustantama friskvårdsbidrag (hyvinvointietu) on vakiintunut verotuskäytäntö – konkreettinen signaali, että palautumisesta huolehditaan. skatteverket.semynt.com
●   Tanska & Norja: lyhyemmät viikkotyöajat ja vahva arjen autonomia. Joustot eivät ole poikkeus vaan oletus – ja tuloksia mitataan sillä, mitä saadaan aikaan, ei sillä, montako minuuttia istutaan konttorissa. (Taustaksi ks. OECD:n tuntidata ja EU-työelämätutkimukset.) OECDEurofound
●   Saksa: ergonomia ja työsuojelu ovat sääntely- ja käytäntöohjattuja; työnantajan velvollisuus on varmistaa työolosuhteiden laatu. Tämä näkyy konkreettisesti välineissä ja työtiloissa. (Vertailu: työsuojelun sääntely ja EU-tason työolosuhdetieto.) Eurofound

Miksi joustot ja palautuminen eivät ole “kiva lisä” vaan kilpailuetu?

     Lyhyt palauttava tauko tai torkku voi tutkimusten mukaan parantaa vireyttä ja tarkkaavaisuutta – ja tietyissä tehtävissä (esim. valvonta, pilotointi) vaikutus on mitattava. Harvard Health kokoaa näyttöä lyhyiden päiväunien hyödyistä; NASA:n klassinen tutkimus raportoikin 26 minuutin napin lisänneen lentäjien valppautta 54 % ja suoriutumista 34 %. Hyödyt riippuvat toteutuksesta, mutta perusviesti on selvä: oikea-aikainen palautuminen maksaa itsensä takaisin. Harvard HealthSleep Foundation

Mitä organisaatio voi tehdä heti?
1. Sovi joustot kirjallisesti. Hyödynnä lain sallimaa joustotyötä ja tee pelisäännöt näkyviksi: missä, milloin ja miten tuloksia seurataan. Työsuojelu
2. Siirry tuntiseurannasta tulosmittareihin. Myynnissä mittari on kauppa ja pipeline, asiantuntijatyössä toimitukset ja laatu – ei läsnäolominuutit.
3. Selkeytä korvausmallit. Matkat, välineet ja kulut määritellään etukäteen. Epäselvyys syö luottamusta.
4. Valmenna esihenkilöt. Rakennetaan peruspakki: tavoitteiden asettaminen, palautekäytännöt, kuormituksen tunnistaminen ja ratkaisukeskustelut. Työhyvinvointi on osa strategista johtamista, ei erillinen projekti. ttl.fi+1
5. Normalisoi palautuminen. Sovi taukokäytännöt (mukaan lukien lyhyet mikrotauot) ja työpisteiden ergonomia. Näistä on näyttöä tuottavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Harvard HealthSleep Foundation

Kieli, joka rakentaa – ei leimaa

     Julkisessa keskustelussa räväkät sanat herättävät huomiota, mutta ne heikentävät viestin uskottavuutta ja voivat sulkea ovia niiltä, joita haluat vaikuttaa. Suosi termejä kuten:
●   ylikontrolloiva, valvontakulttuuri, kurikeskeinen johtaminen, mikromanagerointi
●   luottamusta rapauttava käytäntö, tulosohjautuva vaihtoehto, joustomalli

Näillä sanoilla kuvaat ilmiön täsmällisesti, ilman leimaavaa retoriikkaa.

Yhteenveto

     Suomalaisen työelämän ongelmat eivät ratkea syyllistämällä – vaan selkeyttämällä pelisäännöt, vahvistamalla johtamisosaamista ja siirtymällä läsnäolon valvonnasta tulosten johtamiseen. Kun arjen käytännöt (joustot, korvaukset, palautuminen) laitetaan kuntoon, työnantaja saa sitoutuneemman ja tuottavamman tiimin, ja Suomi pääsee samalle viivalle niiden maiden kanssa, joissa hyvinvointi on jo osa kilpailuetua. Eurofound

Lähteet (valikoitu)

●   Eurofound: European Working Conditions Survey 2024 – First Findings. (EU-tason työn laatu & work–life balance -vertailu.) Eurofound
●   Työterveyslaitos: Miten Suomi voi? (Työhyvinvoinnin kehitys ja johtamisen merkitys.) ttl.fi+1
●   Työsuojelu.fi: Flexible working time arrangements / Working Hours (Joustotyön puitteet Suomessa). Työsuojelu+1
●   Skatteverket: Personalvårdsförmån, motion och friskvård (Ruotsin verotuskäytäntö hyvinvointieduista). skatteverket.se
Harvard Health & NASA-kooste: lyhyiden päiväunien hyödyt valppauteen ja suoriutumiseen. Harvard HealthSleep Foundation