Siirry pääsisältöön

Yrityksiin kohdistuvat huijaukset – ja keinot, joilla ne torjutaan

Yrityksiin kohdistuvat huijaukset ovat viime vuosina lisääntyneet nopeasti. Rikolliset hyödyntävät yhä taitavammin digitaalisia kanavia, tekoälyä ja ihmisten kiirettä. Kohteeksi joutuvat yhtä lailla suuryritykset kuin pienet perheyritykset.

Yritysvastuun näkökulmasta kyse ei ole vain taloudellisesta riskistä, vaan myös henkilöstön turvallisuuden, luottamuksen ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden kysymyksestä. Kun yritys suojaa itsensä huijauksilta, se suojaa samalla työntekijöitään, asiakkaitaan ja yhteiskuntaa laajemmin.

Yleisimmät yrityksiin kohdistuvat huijaustavat

1. Laskutus- ja tilaushuijaukset

Rikollinen lähettää olemattomasta tuotteesta tai palvelusta väärennetyn laskun. Usein kyse on pienestä summasta, jonka uskotaan menevän läpi ilman huomiota.

Miten estää:
– Tarkista laskun lähettäjä ja tilinumero.
– Vertaa aiempiin tilauksiin.
– Ota käyttöön kahden henkilön tarkastus ennen maksua.

2. Toimitusjohtajahuijaus (CEO fraud / BEC)

Huijari esiintyy toimitusjohtajana ja pyytää kiireellistä maksua tai luottamuksellisia tietoja. Viestissä painotetaan salassapitoa ja kiirettä – juuri ne seikat, joilla rikollinen haluaa estää harkinnan.

Miten estää:
– Vahvista aina poikkeavat pyynnöt puhelimitse.
– Kouluta henkilöstö tunnistamaan painostusviestit.
– Käytä monivaiheista tunnistusta ja sähköpostien suojausprotokollia.

3. Tietojenkalastelu (phishing)

Sähköposti tai tekstiviesti houkuttelee klikkaamaan linkkiä, joka johtaa väärennetylle kirjautumissivulle. Tarkoitus on varastaa salasanoja tai pääsy yrityksen järjestelmiin.

Miten estää:
– Älä klikkaa linkkejä suoraan viestistä.
– Tarkista osoiterivi ja varmista, että sivu on suojattu (https://).
– Käytä salasanojen hallintatyökalua ja monivaiheista tunnistusta.

4. Tietomurrot ja kiristyshaittaohjelmat

Yrityksen tiedot salataan ja vapautus luvataan vasta lunnaiden maksun jälkeen. Moni tapaus alkaa yhdestä huolimattomasta klikkauksesta.

Miten estää:
– Tee säännöllisiä varmuuskopioita ja säilytä niitä offline.
– Päivitä ohjelmistot ja käyttöjärjestelmät.
– Rajoita käyttäjien pääsyoikeuksia vain tarpeellisiin tietoihin.

5. Toimittajahuijaukset

Huijari esiintyy luotettuna toimittajana ja ilmoittaa esimerkiksi uuden tilinumeron. Maksu siirtyykin rikolliselle.

Miten estää:
– Vahvista tilinumeromuutokset aina puhelimitse.
– Käytä virallisia sopimusalustoja ja sähköisiä allekirjoituksia.
– Pidä toimittajarekisteri ajan tasalla.

 6. Identiteettihuijaukset

Rikolliset voivat pyytää työntekijöiden henkilötietoja tai palkkatietoja “verottajan” tai “kirjanpitäjän” nimissä. Näitä tietoja käytetään identiteettivarkauksiin ja veronpalautushuijauksiin.

Miten estää:
– Älä lähetä henkilötietoja sähköpostilla ilman varmennettua kanavaa.
– Käytä suojattuja tiedonsiirtopalveluja.
– Rajaa henkilötietojen käyttöoikeuksia.

Vastuullinen yritys suojaa paitsi itseään, myös muita

Yrityksen tietoturva ja huijausten torjunta eivät ole pelkkää “IT-asioiden hoitoa”. Ne ovat osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Jokainen estetty huijaus on teko, joka tukee markkinoiden rehellisyyttä ja luottamusta.

Huijauksen uhriksi joutunut yritys voi aiheettomasti menettää asiakkaiden ja sidosryhmien luottamuksen, mikä on usein suurempi vahinko kuin itse rahallinen tappio. Siksi ennakoiva toiminta on paras ja vastuullisin valinta.

Kuusi perusperiaatetta huijausten ehkäisyyn

  1. Kouluta henkilöstö – tietoisuus on tärkein suoja.

  2. Sovi selkeät maksukäytännöt – kukaan ei yksin hyväksy maksuja.

  3. Käytä monivaiheista tunnistusta (MFA) – suojaa kirjautumiset.

  4. Pidä järjestelmät ajan tasalla – vanhentuneet ohjelmistot ovat riskialttiita.

  5. Varmuuskopioi tiedot säännöllisesti – mieluiten offline.

  6. Ilmoita epäilyistä viipymättä – mitä nopeammin toimitaan, sitä vähemmän vahinkoa.

Yhteenveto

Huijaukset ovat muuttuneet ammattimaisemmiksi, mutta niiden torjunta on edelleen mahdollista – jopa yksinkertaisin keinoin. Kun yritys panostaa tietoturvaan ja toimintakulttuuriin, se tekee palveluksen paitsi itselleen myös koko yhteiskunnalle.

Vastuullinen yritys ei suojele vain omaa omaisuuttaan – se suojaa asiakkaiden luottamusta ja yhteistä turvallisuutta.


Yhteiskuntavastuun Arkisto – turvallisen ja vastuullisen liiketoiminnan puolesta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...