Yhteiskuntavastuun Arkisto

1. Johdanto: Velkakriisipuheen varjoon jää kokonainen talouskuva Suomen julkista taloutta koskeva keskustelu on viime vuosina kaventunut voimakkaasti. Valtion velan kasvu esitetään usein suoraviivaisena uhkana, jonka vuoksi leikkaukset perusturvaan, koulutukseen ja sosiaalipalveluihin näyttäytyvät välttämättömyyksinä. Tämä kuva on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Suomi on nettovarallisuudeltaan vahva julkistalous . Sosiaaliturvarahastoilla – mukaan lukien eri eläkejärjestelmien rahastot – on yli 270 miljardin euron sijoitusvarallisuus. Tämä kokonaisuus sisältää paljon enemmän kuin vain yksityisen sektorin TyEL-rahastot: siihen kuuluvat myös Keva, Valtion Eläkerahasto (VER), kirkon ja muiden eläkejärjestelmien rahastot sekä muita sosiaaliturvarahastoja. Koko kuvan tarkastelu on tärkeää, koska talouspoliittiset valinnat eivät vaikuta vain valtion budjettiin, vaan laajemmin yhteiskunnan hyvinvointiin, turvallisuuteen ja pitkän aikavälin kestävyyteen. 2. Taustoitus: Mistä Suomen julk...

Lyhytnäköinen politiikka murentaa rakenteellista vastuuta Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on ajautunut rakenteelliseen ristiriitatilanteeseen: palveluiden järjestäminen on alueiden vastuulla, mutta rahoitus ja keskeinen päätösvalta ovat valtiolla. Tämä epäsuhta ei ole pelkkä rakenteellinen ongelma, vaan osoitus laajemmasta ilmiöstä – poliittisesta opportunismista. Tässä yhteydessä poliittinen opportunismi tarkoittaa päätöksentekoa, jossa painottuvat lyhyen aikavälin poliittiset hyödyt , kuten näkyvyys ja hetkellinen suosio, samalla kun pitkän aikavälin vaikutusanalyysi ja kokonaisvastuu ohenevat . Ilmiö kytkeytyy myös hallinnon ja arjen todellisuuden väliseen kasvavaan etäisyyteen: yhä useammin poliittiset ratkaisut tehdään ilman ymmärrystä niiden käytännön seurauksista lähipalveluille, henkilöstölle tai kansalaisten hyvinvoinnille. Taustoitus: Päätöksenteon ja arjen etääntyminen Etiikan irtautuminen hallinnon arjesta Keskustelu vastuullisesta päätöksenteosta on perinteisesti ...

Kelan uusi pääjohtaja Lasse Lehtonen on noussut otsikoihin johtamistyylistään, jota osa henkilöstöstä pitää provosoivana ja sanelevana. Iltalehden 4.11.2025 julkaisema artikkeli paljastaa, kuinka Lehtosen johdolla etätyölinjauksia on kiristetty ja henkilöstön tyytyväisyys on romahtanut. Kysymys ei kuitenkaan ole vain yhden johtajan tyylistä. Tämä tapaus paljastaa jotakin paljon syvempää – johtamisen kriisin ja rakenteellisen korruption Suomessa. Johtamisen kriisi näkyy arjessa – ja maksaa miljardeja Lehtosen tapa suhtautua työntekijöihin ”välineinä”, kuten lähteet kuvaavat, kertoo asenteesta, joka on monessa suomalaisessa organisaatiossa valitettavan tuttu. Kun työntekijä nähdään pelkkänä kustannuseränä eikä organisaation tärkeimpänä voimavarana, työhyvinvointi ja sitoutuminen romahtavat . Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työpahoinvointi ei ainoastaan lisää sairauspoissaoloja – se myös johtaa ennen­aikaiseen eläköitymiseen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin , heikentää tuottavuutt...