Viime viikolla Euroopan komissio teki poikkeuksellisen päätöksen: Suomi lisättiin EU:n tarkkailuluokkaan myös sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. Tämä asettaa Suomen "tuplatarkkailuluokkaan", sillä maa on jo talouden alijäämämenettelyssä. Päätös perustuu kasvavan eriarvoisuuden riskiin, joka heijastuu kriittisiin indikaattoreihin, kuten työllisyyteen, koulutukseen ja terveyspalveluihin.
Tieto sosiaalisen kehityksen varoituksesta on herättänyt asiantuntijoiden huolen, mutta se on jäänyt valtavirran mediassa yllättävän vähälle huomiolle verrattuna talouden alijäämämenettelyyn. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta tämä vähäinen uutisointi on ongelmallista, sillä se heikentää julkista painetta puuttua sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Miksi sosiaalinen tarkkailuluokka on kriittinen?
Sosiaalinen tarkkailuluokka perustuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (EPSR) periaatteisiin. Ne velvoittavat jäsenvaltiot huolehtimaan riittävästä toimeentulosta, terveyspalvelujen saatavuudesta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille.
Komission päätös kuvastaa sitä, että Suomi ei ole enää pelkästään taloudellisesti kriittisen seurannan alla, vaan myös sosiaalisen kehityksen suhteen. Tarkkailu kohdistuu erityisesti seuraaviin alueisiin:
Nuorisotyöttömyys ja 18–24-vuotiaiden koulutuksen kesken jättävien nuorten osuus.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys ja köyhyysriski.
Terveydenhuollon palvelujen kattavuus ja riittävien palvelujen vaille jäävien määrä.
Kasvava eriarvoisuus eri väestöryhmien välillä.
Näiden indikaattoreiden heikentyminen on suora ristiriita perusoikeuksien ja laajemman yhteiskuntavastuun toteutumisen kanssa.
Hallituksen linja ja yhteiskuntavastuun ristiriidat
Orpon hallitus on perustellut leikkauksiaan talouden tervehdyttämisellä ja alijäämämenettelyn välttämisellä, mutta komission raportti paljastaa politiikan sosiaaliset seuraukset. Juristi Sakari Timonen on kolumnissaan ("Tuplatarkkailuluokalla") nostanut esiin hallituksen toimet, jotka nähdään yhteiskuntavastuun kannalta erittäin ristiriitaisina:
Sosiaaliturvan viimesijaisen tuen kaventaminen: Esimerkiksi toimeentulotuen leikkaukset, suojaosan poisto ja perusosan puolittamisen mahdollistaminen sanktiomenettelyin.
Tulonjakokysymys: Veronkevennykset suurituloisille samaan aikaan kun pienituloisia leikataan.
Palvelujen rajoittaminen: Terveydenhuollon palveluiden rahoituksen rajoittaminen.
Yhteiskuntavastuun ydin on varmistaa, että päätöksenteon haitalliset vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin arvioidaan ja minimoidaan. Hallituksen toimet näyttävät asettavan talouskurin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edelle, heikentäen yhdenvertaisuutta ja kasvattaen sosiaalista polarisaatiota.
”Hallitus tuntuu ajattelevan, että jokainen köyhille annettu euro velkaannuttaa valtiota vähintään miljoonalla, mutta jokainen rikkaille annettu miljoona pompauttaa talouden nousuun.” – Sakari Timonen
Mitä vastuu tarkoittaa nyt?
Suomen joutuminen sosiaalisen tarkkailuluokan piiriin on herätys yhteiskunnan kaikille toimijoille. Talouskuri ei yksinään voi ratkaista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ongelmia.
Päätöksentekijät (Poliittinen johto): Heidän on otettava EU:n varoitus vakavasti ja arvioitava politiikan sosiaalisia vaikutuksia uudelleen. Tavoitteena on oltava politiikka, joka turvaa ihmisarvoisen elämän kaikille ja noudattaa EPSR-periaatteita.
Kansalaiset ja Järjestöt: Heidän vastuullaan on vaatia avointa ja vastuullista päätöksentekoa. Julkinen paine on välttämätön, jotta eriarvoisuus ei jää talousuutisten varjoon.
Media: Julkisen keskustelun tulee korostaa sosiaalisen kehityksen merkitystä. Seurantajärjestelmän asettamat indikaattorit on nostettava poliittisen agendan keskiöön.
Yhteiskuntavastuu on tekoja, ei vain sanoja. Se vaatii, että politiikan vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin arvioidaan, raportoidaan ja korjataan ennen kuin sosiaaliset seuraukset ovat peruuttamattomia.
Lähteet ja Viitteet
Tämä analyysi perustuu Euroopan komission marraskuun 2025 päätöksiin ja niitä seuranneeseen kotimaiseen asiantuntijakritiikkiin.
1. Viralliset Lähdeasiakirjat (Euroopan komissio)
Euroopan komissio. (25.11.2025). COMMISSION OPINION of 25.11.2025 on the Draft Budgetary Plan of Finland (Komission lausunto Suomen alustavasta talousarviosuunnitelmasta. Perusta liiallisen alijäämän menettelyn harkinnalle.)
Euroopan komissio. (24.11.2025). Commission outlines priorities to boost EU competitiveness in its 2026 European Semester Autumn Package (Lehdistötiedote. Ohjausjakson syyspaketti, joka sisältää sosiaalista kehitystä koskevan arvion ja huolen perusvalmiuksien negatiivisesta kehityksestä.)
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (EPSR). Inter-institutional Proclamation on the European Pillar of Social Rights.
2. Kolumni ja Mediaviittaukset
Timonen, Sakari. "Tuplatarkkailuluokalla." Kolumni, julkaistu Itäsuomalainen-lehdessä.
Suomenmaa. "Sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu vei Suomen toisellekin EU:n 'tarkkailuluokalle'." (Julkaistu 28.11.2025).
Voima. "Vaikka Suomi joutui pelätylle talouden tarkkailuluokalle, Brysselissä kannetaan huolta myös eriarvoisuuden kasvusta." (Kolumni, Emilia Miettinen, julkaistu 26.11.2025).
STT Info (VAS Li Andersson). "VAS Andersson: Suomi joutui myös EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle." (Tiedote, julkaistu 25.11.2025).
Kommentit
Lähetä kommentti