Siirry pääsisältöön

TIEDOTE: Yhteiskuntavastuun Arkisto on jättänyt lausunnon valmiuslain uudistamisesta (VN/5137/2022)

 Yhteiskuntavastuun Arkisto on tänään 27.1.2026 lähettänyt virallisen lausunnon oikeusministeriölle koskien valmiuslain kokonaisvaltaista uudistamista. Tiedote julkaistaan kokonaisuudessaan julkisen keskustelun ja avoimuuden varmistamiseksi.

Eläkkeiden omaisuuden suoja ei ole kauppatavaraa

Valmiuslain uudistustyöryhmä on esittänyt huolestuttavia valtuuksia, jotka sallisivat poikkeusoloissa eläkkeiden maksatuksen keskeyttämisen tai niiden määrien alentamisen. Yhteiskuntavastuun Arkisto katsoo, että tällaiset suunnitelmat ovat oire vakavasta kansallisen isännyyden puutteesta.

”Suomen suurin turvallisuusriski ei ole vain ulkoinen uhka, vaan se, että olemme päästäneet kansallisen pääomamme karkaamaan. Kun eläkevaroistamme on ankkuroitu kotimaahan vain alle 20 %, olemme tehneet itsemme haavoittuviksi. Nyt valtio yrittää paikata tätä valuvirhetä kajoamalla kansalaisten ansaittuun omaisuuteen,” toteaa asiamies Jyrki Saari.

Isännän vastuu vs. kriisinhallinta

Lausunnossa korostetaan eroa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä:

  • Tanska: Noin 50 % eläkevaroista on sijoitettu kotimaahan. Tämä ankkuripääoma luo vakautta, jota ei tarvitse paikkailla hätätilaratkaisuilla.

  • Suomi: Pääoma on valjastettu rahoittamaan muiden maiden kasvua, jolloin kotimainen huoltovarmuus pääoman osalta on rapautunut.

Eettinen viitekehys velvoittaa

Yhteiskuntavastuun Arkisto muistuttaa lausunnossaan, että ETVK ry:n säännöt oli vahvistettu viranomaistaholla (PRH) nimenomaan YK:n ihmisoikeuksien edistämiseksi. Lisäksi toimintaa ohjaa kansainvälinen yhteiskuntavastuun standardi ISO 26000:2010. Nämä standardit velvoittavat myös valtiota ja pääomaa kantamaan vastuunsa paikallisesta yhteisöstä ja sen turvasta.

Lausunto pähkinänkuoressa:

  1. Omaisuuden suoja on ehdoton: Eläkkeisiin kajoaminen rikkoo luottamusta yhteiskunnan perussopimukseen.

  2. Investointipako on pysäytettävä: Valmiuslain sijaan valtion tulisi keskittyä luomaan säädöksiä, jotka ankkuroivat kansallista varallisuutta Suomeen.

  3. Turvallisuus vaatii isännän otetta: Todellinen kriisinkestävyys syntyy kotimaisesta omistajuudesta ja tuotannosta, ei heikoimpien toimeentulon leikkaamisesta.

Yhteiskuntavastuun Arkisto seuraa hankkeen etenemistä ja vaatii läpinäkyvää päätöksentekoa, jossa huomioidaan reaalitalouden yrittäjien ja eläkeläisten oikeudet.

Lisätiedot: Jyrki Saari, asiamies Yhteiskuntavastuun Tukiryhmä / Yhteiskuntavastuun Arkisto

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

10 snt/kWh – yhteiskuntavastuun mukainen sähkön hinta reaalitalouden pelastajana

  Johdanto Suomen talous on polkenut paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Keskustelu on keskittynyt julkisiin menoihin, palkkoihin ja työvoimakustannuksiin, vaikka keskeinen rakenteellinen ongelma on jäänyt taka-alalle: energian kokonaishinta ja sen muodostus . Tämä artikkeli osoittaa laskelmin, että 10 snt/kWh kuluttajan loppulaskussa ei ole populismia, vaan kustannusperusteinen, yhteiskuntavastuullinen ja reaalitaloutta vahvistava ratkaisu. Kyse ei ole energiapolitiikan hienosäädöstä vaan talouspolitiikan ydinkysymyksestä: millä hinnalla sähköä tuotetaan, ja kenen hyväksi hinnoittelujärjestelmä toimii. Sähkön pörssihinta ei ole sähkön hinta Nykyinen 16–20 snt/kWh kokonaishinta ei heijasta sähkön tuotantokustannusta. Se heijastaa: marginaalihinnoittelua, hintavolatiliteettia ja riskipreemiota - siirto- ja rahoitusrakenteiden ylituottoa. Valtaosa Suomen sähköstä tuotetaan tuotantomuodoilla joiden todellinen marginaalikustannus (SRMC) on hyvin alhainen. Tästä huolimatta k...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää