Siirry pääsisältöön

Valtiovarainministeriö myöntää investointilaman vaikutukset – Faktojen sivuuttaminen nakertaa yhteiskuntavastuuta

ASIANUMERO: VN/39136/2025-VM-2 

Analyysi: Yhteiskuntavastuun Arkisto on saanut virallisen vastauksen Valtiovarainministeriöltä (Finanssineuvos Seppo Orjasniemi) koskien Suomen talouden tilaa ja sosiaalimenojen todellista tasoa. Asiakirja paljastaa kaksi kriittistä epäkohtaa suomalaisessa päätöksenteossa:

1. Tunnustus investointilamasta VM myöntää vastauksessaan suoraan: ”Reaalitalouden investointien väheneminen voi hidastaa työn tuottavuuden kasvua.” Tämä on virallinen vahvistus sille, että pääoman pako reaalitaloudesta finanssimarkkinoille on Suomen kuihtumisen ytimessä. Kun pääoma ei ankkuroidu kotimaahan, tuottavuus sakkaa ja tätä laskua maksatetaan nyt kansalaisilla tehomaksujen ja leikkausten muodossa.

2. Nettomenojen sivuuttaminen Arkisto haastoi VM:n siitä, miksi julkisuudessa käytetään harhaanjohtavia bruttolukuja sosiaalimenoista, vaikka nettomääräisesti (24,4 % BKT:sta) olemme EU-keskitasoa. VM sivuutti kysymyksen viittaamalla teknisiin menetelmäkuvauksiin. Tämä on ISO 26000 -standardin avoimuusperiaatteen vastaista: viranomainen sallii vääristyneen tiedon hallita poliittista keskustelua, vaikka oikea tieto on sen hallussa.

Johtopäätös: VM:n vastaus on osoitus ”isännättömästä hallinnosta”. Ongelmat tunnistetaan, mutta vastuu vaikutuksista – kuten asunnottomuudesta tai työnteon kannustimien murenemisesta – siirretään muille ministeriöille. Yhteiskuntavastuun Arkisto jatkaa tämän hallinnollisen anarkian valvontaa.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

10 snt/kWh – yhteiskuntavastuun mukainen sähkön hinta reaalitalouden pelastajana

  Johdanto Suomen talous on polkenut paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Keskustelu on keskittynyt julkisiin menoihin, palkkoihin ja työvoimakustannuksiin, vaikka keskeinen rakenteellinen ongelma on jäänyt taka-alalle: energian kokonaishinta ja sen muodostus . Tämä artikkeli osoittaa laskelmin, että 10 snt/kWh kuluttajan loppulaskussa ei ole populismia, vaan kustannusperusteinen, yhteiskuntavastuullinen ja reaalitaloutta vahvistava ratkaisu. Kyse ei ole energiapolitiikan hienosäädöstä vaan talouspolitiikan ydinkysymyksestä: millä hinnalla sähköä tuotetaan, ja kenen hyväksi hinnoittelujärjestelmä toimii. Sähkön pörssihinta ei ole sähkön hinta Nykyinen 16–20 snt/kWh kokonaishinta ei heijasta sähkön tuotantokustannusta. Se heijastaa: marginaalihinnoittelua, hintavolatiliteettia ja riskipreemiota - siirto- ja rahoitusrakenteiden ylituottoa. Valtaosa Suomen sähköstä tuotetaan tuotantomuodoilla joiden todellinen marginaalikustannus (SRMC) on hyvin alhainen. Tästä huolimatta k...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää