Suomen palauttaminen isännille: 31 miljardin euron ratkaisu jonka EK haluaa vaieta kuoliaaksi.

 Kirjoittajasta: Eettisen valvonnan ja pienyrittäjyyden asiantuntija

Tämän muistion ja analyysin takana on kymmenen vuoden (2013–2023) työ Eettisten sääntöjen Tiedotus ja Valvontakeskus ry:n (ETVK) vastuullisena toimijana. ETVK toimi vuosikymmenen ajan allianssissa Suomen Pienyrittäjät ry:n kanssa, toteuttaen pienyrittäjille EU:n edellyttämää kehitysprojektia yritysten yhteiskuntavastuusta.

Tämä analyysi ei ole pelkkä mielipide, vaan se on eettisen ja taloudellisen valvonnan asiantuntijalausunto. Se on jatkumoa kymmenvuotiselle työlle, jonka tarkoituksena on ollut turvata suomalaisen pienyrittäjän selviytyminen ja eettinen toimintaedellytys globaalissa paineessa. Nyt, kun eläkevarojen pääomapako ja EK:n "Visio 2035" uhkaavat romuttaa suomalaisen reaalitalouden perustan, on aika esittää eettinen ja taloudellinen vaihtoehto: Kansallinen Isännyys.

POLIITTINEN KÄRKI: Suomen palauttaminen isännille

Vastavoima EK:n Visio 2035 "Digitaaliselle savuverholle"

1. Lähtökohta: EK:n petos vs. Kansallinen etu

EK:n Visio 2035 on hallitun alasajon ohjelma. Se peittää "digitaalisuuden" ja "joustavuuden" alle sen karun tosiasian, että Suomesta on tehty isännätön periferia.

• EK:n linja: Pääoma karkaa, leikkauslistat kuristavat ja reaalitalous korvataan alustatalouden hyväksikäytöllä.

• Meidän linjamme: Palautetaan isännyys. Ankkuroidaan suomalaisten oma varallisuus suomalaiseen työhön, infraan ja perusvoimaan.

2. Murtava ratkaisu: Säädöslukon avaaminen

Suomen pääomapako ei ole markkinaehtoista, vaan se on säädösohjattua. Isännyyden palauttaminen vaatii kahden historiallisen virheen korjaamista:

• Vuoden 1997 laki (354/1997): Puretaan "isännyyden ulkoistaminen". Palautetaan eläkeyhtiöille velvoite tukea kansallista kasvupohjaa.

• Vuoden 2015 vakavaraisuusuudistus: Poistetaan ne keinotekoiset laskennalliset esteet, jotka tekevät kotimaisista investoinneista (kuten perusvoimasta tai PK-yrityksistä) "liian kalliita" eläkeyhtiöille. Isännän ei pidä joutua maksamaan rangaistusmaksua oman kotinsa rakentamisesta.

3. Tulos: 31 miljardin euron isännyysloikka

Kun säädöslukko avataan, voimme nostaa kotimaisen ankkuriosuuden 19 prosentista 30 prosenttiin.

• Vaikutus: Siirretään 31 miljardia euroa globaaleista pörssipeleistä suomalaisen reaalitalouden moottoriin.

• Talousvaikutus: 8 miljardin euron pysyvä BKT-kasvu, joka tuottaa 3,2 miljardia euroa lisäverotuloja vuosittain. Tämä tekee EK:n ja hallituksen leikkauslistat tarpeettomiksi.

4. Kovat kärkivaatimukset hallitusohjelmaan:

I. Energian hinta-ankkuri (10 snt/kWh)

Teollisuuden kilpailukykyä ei pelasteta "digiloikalla", vaan halvalla sähköllä.

• Investoidaan eläkevaroilla 4000 MW uutta säätövoimaa.

• Luodaan vakaa hinta-ankkuri, joka katkaisee pörssisähköriippuvuuden ja takaa maakuntien tuotantovetureille ennustettavuuden.

II. PK-sektorin vapauttaminen pankkikorporatismista

Lopetetaan suomalaisen yrittäjän kyykyttäminen.

• Luodaan uusia rahoitusinstrumentteja, joissa eläkevarat toimivat suorina ankkurisijoittajina kotimaisessa PK-sektorissa, ohi Koiviston konklaavin luoman jähmeän pankkijärjestelmän.

III. Työn ja isännyyden suojelu

Lopetetaan ihmiskaupan omainen toiminta alihankintaketjuissa.

• Suomalainen työntekijä vaatii TES:n mukaisen palkan ja turvan – ne ovat hyvinvointivaltion perusta. Tehdään rehellisestä suomalaisesta isännyydestä taloudellisesti kannattavampaa kuin vastuun ulkoistamisesta halpatyövoimalle.

5. Valinta on selvä

EK:n visio on rengistön visio, jossa Suomi on pelkkä kohde muiden taulukossa. Meidän ohjelmamme on isäntien ohjelma, jossa suomalainen varallisuus rakentaa suomalaista tulevaisuutta.

VALINTA ON TEHTÄVÄ: EK:n Visio 2035 vai Kansallinen Isännyys?

Jotta ymmärrämme miksi EK ja hallitus vaikenevat tästä ratkaisusta, niin meidän on katsottava mitä he todellisuudessa tarjoavat suomalaiselle yrittäjälle ja työntekijälle. EK:n "Visio 2035" on digitaalinen savuverho, joka peittää alleen hallitun alasajon.

Teema	EK Visio 2035 (Renkien tie)	Kansallinen Isännyys (Isäntien tie)
Pääoman hallinta	Pääomapako. Varallisuus sijoitetaan ulkomaille (81 %). Suomi on pelkkä kohde muiden taulukossa.	Ankkurointi. Kotimainen osuus 30 prosenttiin. 31 miljardia euroa suomalaiseen työhön ja infraan.
Energia	Epävarmuus. PK-yrittäjä kantaa pörssisähkön riskin. Suositaan globaalien toimijoiden tuulivoimaa.	Hinta-ankkuri. Investoidaan 4000 MW säätövoimaan. Tavoitteena vakaa 10 snt/kWh hinta teollisuudelle.
Työmarkkinat	"Joustavuus". Alistettu asema, alipalkkaus ja alustatalouden lainsuojattomuus.	Arvokkuus. Vahva hyvinvointivaltio, TES-suoja ja investoinnit korkeaan jalostusasteeseen.
Rahoitus	Pankkikorporatismi. PK-yrittäjä on pankkien ja tiukan sääntelyn kuristusotteessa.	Suora pääomitus. Eläkerahastot ankkurisijoittajina kotimaan PK-sektorissa, ohi pankkijärjestelmän.
Lopputulos	Periferisoituminen. Suomi kuihtuu salkunhoitajien takapihaksi. Talous pelastetaan leikkaamalla.	Kansallinen nousu. 8 mrd € BKT-kasvu ja 3,2 mrd € lisäverotuloja. Leikkaukset käyvät tarpeettomiksi.

Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan matemaattinen ja poliittinen valinta. Alla oleva muistio osoittaa, miten isännän tie toteutetaan käytännössä.

PÄÄTÖKSENTEON TAUSTAMUISTIO

Työeläkerahastojen kotimaisen ankkurisijoitusosuuden maltillinen korottaminen

1. Tarkoitus

Tämän muistion tarkoituksena on arvioida työeläkerahastojen kotimaisen ankkurisijoitusosuuden maltillisen noston kansantaloudelliset, julkistaloudelliset ja riskivaikutukset.

Tavoitteena ei ole hajautuksen purkaminen, vaan tasapainon tarkistaminen siten, että eläkevarojen tuottotavoite ja kansantalouden kasvupohja tukevat toisiaan.

2. Lähtötilanne

• Työeläkerahastojen kokonaisvarallisuus: noin 285 mrd €

• Kotimaiset sijoitukset: noin 19 % (≈ 54 mrd €)

• Ulkomaiset sijoitukset: noin 81 % (≈ 231 mrd €)

Nykyinen malli painottaa kansainvälistä hajautusta. Kotimainen ankkurisijoittaminen on euroissa merkittävää, mutta suhteellinen osuus on laskenut vuosikymmenten aikana.

3. Ehdotettu toimenpide

Kotimaisen ankkurisijoitusosuuden nosto:

• 19 % → 30 % (vaiheittain)

• Jatkokehitysmahdollisuus: 40 % (erillisen arvioinnin jälkeen)

Vaikutus 30 % tasolla:

285 mrd € × 30 % = 85,5 mrd €
Lisäys nykytilaan: ≈ 31 mrd €

Tämän jälkeen:

• 70 % varoista olisi edelleen globaalisti hajautettuna.

• Hajautushyöty säilyisi olennaisilta osin.

4. Kohdentamisperiaatteet

Lisäankkurisijoitukset kohdennettaisiin markkinaehtoisesti:

1. Energia- ja infrastruktuurihankkeet

   • Hajautettu uusiutuva energia

   • Bioenergia

   • Säätövoima (esim. 4000 MW lisäkapasiteetin mahdollisuus)

   • Syvämaalämpö

   • Vetyteknologiat

2. Listaamattomat ja kasvuvaiheen yritykset

   • Vientipotentiaali

   • Jalostusasteen nosto

   • Teknologinen kilpailukyky

3. Osaamis- ja koulutusinfrastruktuuri

   • Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

5. Kansantaloudelliset vaikutusarviot

5.1 Investointivaiheen vaikutus

Lisäinvestointi: ~31 mrd €
Varovainen kerroinvaikutus: 1,5–1,6

→ BKT-vaikutus investointivaiheessa:
45–50 mrd €

5.2 Pysyvä tasovaikutus

Jos investoinnit nostavat pysyvästi BKT-tasoa 2–3 %:

Nykyinen BKT ≈ 300 mrd €

2 % = 6 mrd € / vuosi
3 % = 9 mrd € / vuosi

6. Työhyvinvointivaikutus

Työpahoinvoinnin arvioitu kustannus Suomessa: noin 22 mrd € / vuosi

Jos:

• Rakenteellinen investointi, osaamisen vahvistuminen ja työllisyyden paraneminen vähentävät kustannuksia 20–25 %

→ 4–5,5 mrd € lisäarvoa vuositasolla

7. Julkistaloudellinen vaikutus

Jos pysyvä lisä-BKT on 8 mrd € ja kokonaisveroaste 40 %:

8 mrd € × 40 % = 3,2 mrd € lisäverotuloa / vuosi

Vaikutukset:

• Velkasuhteen stabiloituminen

• Eläkejärjestelmän rahoituspohjan vahvistuminen

• Julkisen talouden liikkumavaran kasvu

8. Riskianalyysi

8.1 Keskittymäriski

Kotimaan osuuden kasvu lisää altistumista Suomen taloudelle.
30 % tasolla hajautus säilyy kuitenkin vahvana (70 % ulkomailla).

8.2 Tuottoriski

Ulkomaiset markkinat voivat tarjota lyhyellä aikavälillä korkeampaa tuottoa.
Kotimainen kasvu voi kuitenkin nostaa koko sijoitusympäristön pitkän aikavälin tuottotasoa.

8.3 Poliittinen ohjausriski

Sijoitustoiminnan tulee pysyä institutionaalisesti riippumattomana.
Ratkaisuna selkeä hallintomalli ja markkinaehtoisuus.

8.4 Likviditeettiriski

Listaamattomat sijoitukset ovat vähemmän likvidejä.
Tämä hallitaan omaisuuslajihajautuksella.

9. Strateginen arvio

Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys ei riipu yksinomaan sijoitustuotoista, vaan myös:

• Työllisyysasteesta

• Tuottavuuskehityksestä

• Kansantalouden kasvusta

Maltillinen kotimaisen ankkurisijoitusosuuden nosto voi:

• Vahvistaa reaalitaloutta

• Parantaa työmarkkinoiden dynamiikkaa

• Lisätä investointivarmuutta

• Tukea energiajärjestelmän omavaraisuutta

10. Johtopäätös

Kotimaisen ankkurisijoitusosuuden nosto 19 prosentista 30 prosenttiin:

• Ei poista kansainvälisen hajautuksen hyötyjä

• Luo noin 31 mrd € lisäpääomituksen kotimaan reaalitalouteen

• Voi tuottaa investointivaiheessa ~50 mrd € BKT-vaikutuksen

• Voi nostaa pysyvää BKT-tasoa 6–9 mrd € vuodessa

• Voi vahvistaa julkista taloutta useilla miljardeilla euroilla vuosittain

Toimenpide on toteutettavissa vaiheittain ja riskit halliten.

TEKNINEN LUONNOS

4000 MW pumppuvoimakokonaisuudesta eläkevarojen ankkurisijoituskohteena. Ei sloganeita – vain mitoitus, kassavirta ja herkkyys.

4000 MW pumppuvoimakokonaisuus Suomessa

Investointimalli, kannattavuus ja systeemivaikutus

1. Lähtöoletukset

Teho

4 000 MW

Varastointikapasiteetti

8 tunnin purkuaika
→ 32 GWh

Käyttöikä

60 vuotta (tekninen)
40 vuotta (konservatiivinen talousmallissa)

Rakennusaika

6–8 vuotta (vaiheittainen toteutus)

2. Investointikustannus (CAPEX)

Kolme skenaariota:

Skenaario	€/kW	Kokonaisinvestointi
Matala	1 200 €	4,8 mrd €
Perus	1 400 €	5,6 mrd €
Korkea	1 800 €	7,2 mrd €

Huom:

• Edellyttää hyviä korkeuserokohteita

• Ei sisällä merkittäviä siirtolinjainvestointeja

3. Rahoitus ja pääomakustannus

Oletetaan:

WACC 4 %
Pääosin institutionaalinen pääoma
Pitkäaikainen omistus (eläkerahasto)

Annuiteettikerroin 40 vuoden tarkastelulla ≈ 0,050

Vuotuinen pääomakustannus

CAPEX	Vuotuinen pääomakustannus
4,8 mrd €	240 M€
5,6 mrd €	280 M€
7,2 mrd €	360 M€

4. Tulovirrat

Pumppuvoiman tulot muodostuvat neljästä lähteestä:

1. Energian hintasprea (arbitraasi)

2. Säätömarkkinat (aFRR/mFRR)

3. Taajuusreservit (FCR)

4. Kapasiteettimarkkina / strateginen reservi

Viitteellinen markkinadataa julkaisee Energiavirasto.

5. Hintaspreaskenaariot

Oletetaan:

32 GWh × 365 = 11 680 GWh vuodessa maksimisykli

Todellinen käyttöaste 50–70 %

Lasketaan 60 % käyttöasteella:

7 000 GWh vuodessa

Nettohintasprea-skenaariot

Netto €/MWh	Vuotuinen liikevaihto
10 €	70 M€
20 €	140 M€
30 €	210 M€

6. Reservi- ja kapasiteettitulot

Konservatiivinen arvio:

• Säätö- ja reservitulot: 80–150 M€ / vuosi

• Mahdollinen kapasiteettimaksu: 50–100 M€ / vuosi

Yhteensä realistinen lisäpotentiaali:
130–250 M€ / vuosi

7. Kokonaistulos (perusskenaario)

Oletetaan:

• CAPEX 5,6 mrd €

• Nettohintasprea 20 €/MWh

• Reservitulot 150 M€

Liikevaihto:

Arbitraasi 140 M€
Reservit 150 M€
= 290 M€

Pääomakustannus:

≈ 280 M€

→ Lähes tasapaino ilman kapasiteettimaksuja.

Jos keskimääräinen nettohintasprea nousee 25 €/MWh:

→ Liikevaihto ~325 M€
→ IRR 5–6 %

Tämä alkaa olla eläkerahastolle hyväksyttävä pitkä infrastruktuurituotto.

8. Herkkyysanalyysi

Kriittiset muuttujat

1. Hintavaihtelun taso (volatiliteetti)

2. Reservimarkkinoiden koko

3. Käyttöaste

4. Pääomakustannus

Riskiskenaario

Jos volatiliteetti laskee voimakkaasti:

• Arbitraasitulo heikkenee

• Reservitulot jäävät ainoaksi vakaaksi kassavirraksi

Upside-skenaario

Jos uusiutuva kapasiteetti kasvaa:

• Hintavaihtelu kasvaa

• Varastoinnin arvo kasvaa

• IRR voi nousta 7–8 % tasolle

9. Makrotaloudellinen vaikutus

Investointivaihe

5–7 mrd € CAPEX
Kerroinvaikutus 1,5

→ 7–10 mrd € BKT-aktivaatio

Rakenteellinen vaikutus

• Hintavolatiliteetin aleneminen

• Teollisuuden suojauskustannusten lasku

• Investointivarmuuden kasvu

• Lisää tuulivoiman integraatiokykyä

Sähkömarkkinarakennetta ja hintadynamiikkaa seuraa Nord Pool.

10. Strateginen arvio

4000 MW pumppuvoima:

• Ei ole “halpa” absoluuttisesti

• On edullinen suhteessa akkuvarastointiin

• On pitkäikäinen infrastruktuuri

• Sopii eläkerahaston riskiprofiiliin

Keskeinen kysymys ei ole tekninen toteutettavuus, vaan:

Onko Suomen sähkömarkkinan volatiliteetti rakenteellisesti riittävä takaamaan 5–7 % pitkä tuotto?

11. Yhteys 31 mrd € ankkurisijoitusmalliin

5–7 mrd € pumppuvoima:

• Vastaa ~2 % eläkevaroista

• On hallittava osuus 30 % kotimaisesta allokaatiosta

• Toimii “järjestelmäinvestointina”, joka mahdollistaa muuta teollista kasvua

Johtopäätös

4000 MW pumppuvoimakokonaisuus on:

• Taloudellisesti realistinen

• Institutionaalisesti sijoituskelpoinen

• Kansantaloudellisesti perusteltavissa

• Riskiltään hallittava pitkän aikavälin pääomalle

Se ei yksin takaa 10 snt/kWh hintaa,
mutta se voi merkittävästi alentaa hintavaihtelua ja investointiriskiä.