Siirry pääsisältöön

Ennaltaehkäisevä sota ei ole puolustettavissa

Presidentti Stubb on oikeassa – ennaltaehkäisevä sota ei ole laillista, eikä ydinaseilla uhkailua pidä puolustella. 

Viime aikojen keskustelu Israelin iskusta Iraniin on paljastanut, kuinka helposti jopa kansanedustajat ovat valmiita ohittamaan kansainvälisen oikeuden ja puolustelemaan sotatoimia, jotka ovat juridisesti kestämättömiä. Erityisesti väitteet "ennaltaehkäisevän iskun oikeutuksesta" Iranin oletettuihin ydinasehankkeisiin ovat vaarallista retoriikkaa.

Ensimmäinen tosiasia on tämä:

Israelilla on ydinaseita – avoimesta salaisuudesta on olemassa laajasti kansainvälistä dokumentaatiota. Sitä vastoin Iranilla ei ole todistettavasti ydinaseita, ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) seuraa sen ydinohjelmaa tarkasti.

Toisin sanoen: valtio, jolla jo on joukkotuhoaseita, hyökkäsi valtiota vastaan, jolla ei niitä ole.

Mitä sanoo kansainvälinen oikeus?

YK:n peruskirjan 2 artikla kieltää kaiken aseellisen hyökkäyksen toista valtiota vastaan, paitsi jos kyseessä on:

  • suora aseellinen hyökkäys (itsepuolustus, artikla 51)

  • tai YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus

Ennaltaehkäisevät iskut eivät ole sallittuja, ellei hyökkäyksen uhka ole välitön, väistämätön eikä muilla keinoin estettävissä. Tämän linjan vahvisti jo ns. Caroline-tapaus (1837), ja se on edelleen kansainvälisen oikeuden standardi.

Suomi ei saa puolustella joukkotuhoaseita

Suomi on ydinaseettoman maailman kannattaja ja allekirjoittanut ydinsulkusopimuksen (NPT). Meidän tehtävämme ei ole valita liittolaisia ydinpelotteen perusteella, vaan puolustaa oikeusvaltioperiaatetta ja siviilien suojelua.

Presidentti Alexander Stubb on linjassa kansainvälisen oikeuden kanssa. Hän ei puolustele ennaltaehkäisevää sotaa eikä joukkotuhoaseilla pelaamista. Se on vastuullista ulkopolitiikkaa, jota nyt todella tarvitaan.

Lähteitä ja oikeudellisia viitteitä:

Lopuksi: Suomi ei voi uskottavasti puolustaa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, jos samalla hyväksyy laittomat iskut ja ydinaseilla uhkailun, kun ne tulevat "meille läheiseltä valtiolta". Oikeus ei saa perustua voimasuhteisiin, vaan yhdenvertaisiin periaatteisiin.

#Stubbi #KansainvälinenOikeus #Israel #Iran #Ydinaseet #TPNW #YK #SiviilienSuoja #Rauha


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...
Lähetä kommentti
Lue lisää