Siirry pääsisältöön

TIEDOTE: Energiavirasto vastaa nimettömänä – Yhteiskuntavastuun Arkisto paljastaa tehomaksujen takana olevan "suuren huijauksen"

 HELSINKI 13.1.2026 – Yhteiskuntavastuun Arkisto on vastaanottanut Energiaviraston vastauksen 12.1.2026 lähettämäänsä eettiseen huomautukseen. Virasto puolustaa tehomaksuja "harmonisoinnilla" ja "kustannusvastaavuudella", mutta sivuuttaa täysin ISO 26000 -standardin mukaisen sosiaalisen vastuun.

Paljastus: Kuluttaja maksaa suurteollisuuden riskit (OL3)

Arkiston asiantuntija-analyysi paljastaa tehomaksujen taustalta rakenteellisen valuvirheen. Virasto vetoaa "aiheuttamisperiaatteeseen", mutta sivuuttaa sen, mikä verkon kuormituksen ja reservitarpeen todellisuudessa aiheuttaa.

"On harhaanjohtavaa väittää, että pientaloasujan saunan lämmitys vaatisi verkolta kalliita investointeja. Todellinen syy verkon massiivisiin vakautusvaatimuksiin on Olkiluoto 3:n kaltaiset ylisuuret yksiköt", asiamies Jyrki Saari toteaa.

Kantaverkko on mitoitettava kestämään suuren yksikön äkillinen irtoaminen. Tämä vaatii kalliita reservijärjestelmiä. Tehomaksun avulla nämä suurteollisuuden ja jätti-investointien riskit ja kustannukset vyörytään nyt sähkölämmittäjien maksettavaksi "aiheuttamisperiaatteen" nimissä. Kyseessä on sosialisointi, jossa riskit kantavat kansalaiset ja tuotot keräävät yhtiöt.

Viraston vastaus: "Harmonisointia" ja vastuunpakoilua

Energiavirasto ilmoitti vastauksessaan julkaisevansa lähiviikkoina määräyksen, joka pakottaa sähköverkkoyhtiöt yhtenäistämään tehomaksujen rakenteet. Virasto väittää, ettei se "velvoita" tehomaksun käyttöön, mutta antaa yhtiöille vapaat kädet toteuttaa niitä, kunhan muoto on yhtenäinen.

"Virasto pesee kätensä asettumalla pelkäksi tekniseksi koordinaattoriksi. Se vetoaa lakiin ja harmonisointiin, mutta kieltäytyy kantamasta moraalista vastuuta siitä, mitä nämä rakenteet tarkoittavat sähkölämmittäjän tai pienviljelijän kukkarolle", Saari jatkaa.

Arkiston analyysi: Nimettömyys ja eettinen tyhjiö

Yhteiskuntavastuun Arkisto nostaa esiin kolme kriittistä huomiota viraston vastauksesta:

  1. Kasvoton viranomaisvalta: Vastaus on lähetetty ilman allekirjoittajaa. Kun kukaan ei allekirjoita, kukaan ei ole henkilökohtaisesti vastuussa eettisestä arvioinnista. Tämä on "isännättömän pääoman" huippupiste.

  2. Kustannusvastaavuus vs. Ihmisoikeus: Virasto perustelee maksuja aiheuttamisperiaatteella, vaikka todelliset kustannukset (reservit ja maakaapelointi-investoinnit) ovat yhtiöiden ja valtion omia strategisia valintoja.

  3. Tehomaksuton vaihtoehto on silmänlume: Lupaus tehomaksuttomasta vaihtoehdosta pienasiakkaille ei auta sähkölämmittäjiä, jotka on jo lukittu järjestelmään, josta ei ole teknistä ulospääsyä.

Vaatimus jatkotoimista

Arkisto ei hyväksy vastauksen teknokraattista jargoniksi verhottua väistelyä. Olemme lähettäneet virastoon tiukan vastineen, jossa vaadimme näyttöä siitä, miten pientaloasujat "aiheuttavat" verkon kustannukset paremmin kuin suurteollisuuden jättiyksiköt.

Yhteiskuntavastuun Tukiryhmä – Isännän otteella kohti vastuullista taloutta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...

10 snt/kWh – yhteiskuntavastuun mukainen sähkön hinta reaalitalouden pelastajana

  Johdanto Suomen talous on polkenut paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Keskustelu on keskittynyt julkisiin menoihin, palkkoihin ja työvoimakustannuksiin, vaikka keskeinen rakenteellinen ongelma on jäänyt taka-alalle: energian kokonaishinta ja sen muodostus . Tämä artikkeli osoittaa laskelmin, että 10 snt/kWh kuluttajan loppulaskussa ei ole populismia, vaan kustannusperusteinen, yhteiskuntavastuullinen ja reaalitaloutta vahvistava ratkaisu. Kyse ei ole energiapolitiikan hienosäädöstä vaan talouspolitiikan ydinkysymyksestä: millä hinnalla sähköä tuotetaan, ja kenen hyväksi hinnoittelujärjestelmä toimii. Sähkön pörssihinta ei ole sähkön hinta Nykyinen 16–20 snt/kWh kokonaishinta ei heijasta sähkön tuotantokustannusta. Se heijastaa: marginaalihinnoittelua, hintavolatiliteettia ja riskipreemiota - siirto- ja rahoitusrakenteiden ylituottoa. Valtaosa Suomen sähköstä tuotetaan tuotantomuodoilla joiden todellinen marginaalikustannus (SRMC) on hyvin alhainen. Tästä huolimatta k...

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....