Siirry pääsisältöön

TIEDOTE: Energiavirastolle toimitettu eettinen huomautus sähkön tehomaksuista – "Saalisrahastuksen aika on ohi"

Yhteiskuntavastuun Arkisto on tänään 12.1.2026 lähettänyt virallisen eettisen huomautuksen ja yhteiskuntavastuun valvontalausunnon Energiavirastolle. Huomautus on toimitettu tiedoksi myös Euroopan komission energian pääosastolle (DG ENER) sekä kuluttaja-asiamiehelle.

Tausta: Renkien valta ja isännätön pääoma

Suomalaisessa sähkönsiirtomarkkinassa on havaittavissa huolestuttava kehityskulku, jossa monopoliasemassa olevat verkkoyhtiöt perustelevat tehomaksujen käyttöönottoa "asiakkaiden ohjaamisella". Yhteiskuntavastuun Arkiston arvion mukaan kyse on kuitenkin eettisesti kestämättömästä saalisrahastuksesta (rent-seeking), jolla suojataan yhtiöiden finanssituottoja kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella.

ISO 26000 -valvonta paljastaa valuvirheet

Arkiston asiamies Jyrki Saari painottaa, että Energiaviraston hyväksymät sääntelymallit rikkovat kansainvälistä ISO 26000 -yhteiskuntavastuustandardia.

"Tehomaksu on teknokraattinen rangaistusmalli, joka kohdistuu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin pientaloasujiin ja maatiloihin. On eettisesti kestämätöntä 'ohjata' kuluttajaa maksurakenteilla tilanteessa, jossa hänellä ei ole realistisia keinoja välttää perustoimintojen, kuten lämmityksen, aiheuttamia kulutushuippuja", Saari toteaa.

Vaatimukset viranomaiselle

Arkisto vaatii Energiavirastolta selvitystä siitä:

  1. Onko maksujen sosiaaliset vaikutukset arvioitu asianmukaisesti?

  2. Miten virasto takaa asumisen kohtuuhintaisuuden (YK-ihmisoikeudet), kun siirtohintoja nostetaan keinotekoisilla tehomaksuilla?

  3. Milloin sääntelyssä siirrytään palvelemaan isäntää (yhteiskuntaa ja kuluttajaa) nykyisen renkivallan (yhtiöjohdon ja sijoittajien etu) sijaan?

Arkiston rooli jatkossa

Tämä huomautus on osa laajempaa työtä, jolla Yhteiskuntavastuun Arkisto dokumentoi ja haastaa suomalaista finanssoitumista. Emme hyväksy "Pohjolan Hölmölän" roolia, jossa kansallinen perusinfra valjastetaan imemään arvoa reaalitaloudesta ulos.

Tiedotamme Energiaviraston vastauksesta heti sen saavuttua.

Yhteiskuntavastuun Tukiryhmä – Isännän otteella kohti vastuullista taloutta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kestävyysvaje, sosiaalimenot ja pääoman ohjautuminen – mitä Suomessa ei haluta sanoa ääneen

Suomen valtiontalouden kestävyysvajetta on käsitelty julkisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan tavalla, joka toistuu hallituskaudesta toiseen: ongelman väitetään johtuvan liian laajasta sosiaaliturvasta, liian anteliaista eläkkeistä ja ”elämisestä yli varojen”. Tämä kehystys ei ole syntynyt neutraalina talousanalyysina, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä puoluepoliittisesta ja ideologisesta suuntauksesta, jossa hyvinvointivaltiota on pyritty tietoisesti kaventamaan kohti yövartiovaltiota. Yli 15 vuoden seuranta tuhansista puoluepoliittisista puheenvuoroista, erityisesti sosiaalisessa mediassa ja julkisissa kannanotoissa osoittaa, että sosiaalimenot on asetettu järjestelmällisesti syntipukiksi valtiontalouden rakenteellisille ongelmille. Tämä kehys on jäänyt elämään, vaikka empiirinen tutkimus ei tue väitettä sosiaalimenojen poikkeuksellisesta kasvusta tai niiden kestämättömyydestä Suomen mittakaavassa. Sosiaalimenot eivät selitä kestävyysvajetta Kansainvälisesti vertailtuna Suome...

Eläkeläisten asumistuki ja indeksit: Excel vastaan arki

Viime aikoina useat asiantuntijat, kuten Timo Viherkenttä , ovat nostaneet esiin tarpeen lakkauttaa erillinen eläkkeensaajien asumistuki. Samaan aikaan eläkkeisiin on tulossa lakisääteiset indeksitarkistukset: työeläkkeisiin +0,88 % ja Kelan maksamiin eläkkeisiin vain +0,47 % . Kun tätä kokonaisuutta tarkastellaan Yhteiskuntavastuun Arkiston näkökulmasta, esiin piirtyy karu ristiriita talouspuheen ja arkisen todellisuuden välillä. 1. Indeksiautomaatti vastaan elinkustannukset Lakisääteiset indeksikorotukset jäävät käytännössä desimaaleihin eivätkä seuraa elinkustannusten todellista kehitystä. Pieneläkeläiselle 0,47 prosentin korotus kansaneläkkeeseen tarkoittaa vain muutamia euroja kuukaudessa. Samaan aikaan esillä oleva asumistuen lakkauttaminen veisi helposti satoja euroja kuukaudessa . Indeksikorotus ei kata edes murto-osaa siitä menetyksestä, jonka asumistuen poistaminen aiheuttaisi. Kyse ei ole tasapainoisesta sopeutuksesta, vaan mittakaavaltaan täysin epäsuhtaisesta muutoksesta....

Orpon hallituksen leikkauspolitiikan vaihtoehtona: Kestävää kasvua ja oikeudenmukaisuutta

Johdanto 1990-luvun laman jälkeen Suomen talouden rakenteet muuttuivat pysyvästi. 1980-luvun lopulla olimme täystyöllisyyden kynnyksellä: työttömyysaste oli 5,3 %, ja valtio sekä valtioenemmistöiset yhtiöt työllistivät laajasti. Laman myötä tästä katosi yli 150 000 työpaikkaa, joita ei ole koskaan täysin korvattu. Tilalle on tullut palvelualoja ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ei riittävästi. Näin syntyi pysyvä työvoimareservi ja pitkäaikaistyöttömyys. Nykyisin työttömyys on keskimäärin yli kaksinkertainen 1980-luvun tasoon verrattuna, ja rakennetyöttömyys kattaa yli puolet työttömistä. Valtion velka ei siis ensisijaisesti ruoki ”suojatyöpaikkoja”, vaan paikkaa pysyvän työttömyyden ja syrjäytymisen kustannuksia. Jos valtio irtisanoisi vielä 100 000 työntekijää, työttömyysaste nousisi arviolta yli kolme prosenttiyksikköä – eikä uusia työpaikkoja syntyisi kuin murto-osa. Tämä olisi toisto 1990-luvun virheistä. Nykyinen hallitus nojaa ajatukseen, että hyvinvointival...