Yhteiskuntavastuun Arkisto

  Suomi ei kilpaile massalla. Suomalaiset vientimenestykset syntyvät usein kapeista, teknologisesti kehittyneistä tuotteista ja palveluista — peleistä, terveysteknologiasta, älykkäistä teollisista ratkaisuista ja clean tech-ratkaisuista — joissa laatu, pitkälle viety tuotekehitys ja kauaskantoinen asiakasymmärrys syntetisoituvat kansainväliseksi kilpailueduksi. OECD, Business Finland ja Sitra nostavat kaikki esiin Suomen vahvan T&K-panostuksen, pk-yritysten innovaatioverkostot ja smart specialization -linjauksen merkityksen viennissä.  Miksi kapea korkean teknologian strategia toimii Suomessa Pienelle maalle eduksi: korkean lisäarvon tuotteet tarvitsevat skaalautuvaa osaamista, ei välttämättä massatyötä — digitaaliset tuotteet ja laiteintegraatiot toimivat globaaleilla markkinoilla. (OECD / Business Finland). Ekosysteemit ja julkinen tuki: Business Finlandin ja Sitra-ohjelmat tukevat pk-yritysten kansainvälistymistä ja data/clean tech-ratkaisujen kaupallistamista....

Naapuriseuran Sanomat kirjoitti hiljattain siitä, kuinka suomalaiset jäänmurtajat ja niihin liittyvä osaaminen päätyivät lopulta Texasiin. Vaikka Suomessa saamme kuvan, että olemme edelleen mukana suurissa arktisissa hankkeissa, todellisuus on toisenlainen: Suomi on pelannut itsensä ulos ensin Venäjän markkinoilta ja nyt myös Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoilta. On hyvin todennäköistä, että Yhdysvalloissa jäänmurtajat luetaan sotalaivastoon kuuluviksi. Yhdysvaltain lainsäädäntö ei salli armeijan ostavan kalustoa suoraan ulkomailta. Tämän lain toimintaperiaatteet tulivat minulle tutuiksi jo 2000-luvun alussa. Tuolloin tapasin eläkkeelle jääneen yhdysvaltalaisen upseerin, joka edusti omaa maahantuontiyritystään. Samalla opin myös amerikkalaisen toimintamallin: konsulttifirma ostaa ulkomailta pienen koe-erän tuotteita, tuo ne Yhdysvaltoihin ja myy ne armeijalle. Alkuperäinen valmistaja jää odottelemaan suurta tilausta, jota ei todennäköisemmin koskaan tule. Sen sijaan Yhdysvalloissa käy...

Edustuksellinen demokratia näyttäytyy kansalaisille poliitikkojen kautta – esimerkiksi Wille Rydmanin ja Sofia Virran kaltaisten. Kun he Iltalehden studiossa keskustelivat maahanmuutosta, väittely ajautui nopeasti henkilökohtaiseksi syyttelyksi. Tämä tapaus ei ole poikkeus, vaan symboli ilmiöstä, jossa poliittinen keskustelu ei enää pyri ratkaisuihin, vaan toimii vallankäytön kulissina — etäännyttäen päättäjät kansalaisista. Vastuu on demokratiassa selkeä sekä käsitteenä että toimintana: päätösten perusteleminen, seurauksista kantaminen ja tilivelvollisuus kansalaisille. Nykypäivänä vallan ja vastuun suhde on usein katkennut. Esimerkiksi pankkien pelastaminen veronmaksajien varoilla sekä Suomessa 1990-luvun pankkikriisissä että maailmanlaajuisessa kriisissä vuonna 2008 tehtiin ilman, että riskin ottaneet joutuvat kantamaan täyttä moraalista tai taloudellista vastuuta. Kun vastuullisuuden mitat jäävät vähiin, demokratia menettää uskottavuutensa — ja kansalaiset tuntevat, että heid...

Digitoimisto Jukka Saari https://jukkasaari.fi Tekoälyyn liitetään usein mielikuva lähes jumalankaltaisesta, virheettömästä olennosta, joka ratkaisee kaiken yhdellä silmänräpäyksellä. Todellisuudessa ChatGPT on lähempänä älykästä työtoveria: se tekee ensin hyvän luonnoksen ja parantaa sitä, kun pyydetään. Miten ChatGPT toimii? ChatGPT on niin sanottu suuri kielimalli. Se ei hae valmiita vastauksia mistään tietokannasta, vaan tuottaa tekstiä sanaväli kerrallaan todennäköisyyksiä laskemalla. Malli arvioi, mikä sana sopii parhaiten seuraavaksi annettuun kontekstiin. Tämä tekee siitä joustavan, mutta myös sen, että vastaukset voivat vaihdella. Miksi vastaukset muuttuvat? Tilastollinen luonne Jokainen vastaus perustuu todennäköisyyksiin, ei yhteen “oikeaan” ratkaisuun. Pieni vaihtelu sanavalinnoissa tai rakenteessa on siis normaalia. Ihmispalaute mu...

  Johdanto Tämä kirjoitus julkaistaan Yhteiskuntavastuun Arkistossa osana analyysisarjaa, jossa arvioidaan Orpon hallituksen työmarkkinapolitiikkaa ja sen vaikutuksia suomalaisen yhteiskunnan kokonaisetuun. Työministerinä toimineen Arto Satosen kausi tarjoaa esimerkin siitä, miten työmarkkinapolitiikka kaventui yksipuolisesti työnantajien toiveiden toteuttamiseksi ja miten samalla jätettiin hyödyntämättä tutkimusnäyttöön perustuvat keinot työhyvinvoinnin ja kansantalouden vahvistamiseksi. Alla oleva katsaus kokoaa keskeiset havainnot siitä, mitä Satosen ministerikaudella meni pieleen. Mitä meni pieleen Arto Satosen ministerikaudella? Työministerinä toiminut Arto Satonen esittelee saavutuksenaan hallituksen esityksen henkilökohtaisen irtisanomisen helpottamisesta. Hän perustelee tätä erityisesti pk-yritysten tarpeilla ja sillä, että virherekrytointi voi olla pienelle yritykselle kohtalokas. Näennäisesti järkevä argumentti, mutta todellisuudessa linja paljastaa koko ministerikauden...

       Kirjoittanut: Jukka Saari Suomi on osaamisen ja luotettavuuden maa, mutta työelämän arjessa näkyy yhä ylikontrolloivia ja kurikeskeisiä toimintatapoja: minuuttien vahtimista, mikromanagerointia ja epäselvää korvauskäytäntöä. Ne syövät motivaatiota ja estävät työntekijöitä tekemästä sitä, mitä varten heidät on palkattu – luomaan arvoa asiakkaille. Tämä ei ole vain tunnekokemus. Tuore EU-tutkimus osoittaa, että vaikka suomalainen työelämä on monella mittarilla EU-keskiarvoa parempaa, työ–perhe-tasapaino on meillä heikompi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suomella on parannettavaa nimenomaan joustossa ja arjen käytännöissä. Eurofound Oireet arjessa: valvontakulttuuri, joustojen puute,  epäselvät pelisäännöt      ●    Valvontakulttuuri. Työtä mitataan helposti ajalla, ei tuloksella. Tämä näkyy esimerkiksi taukojen kellottamisena tai liikkumisen kyttäämisenä – vaikka työ (myynti, kenttätyö) vaatisi luottamusta ja omatoimisuutta. ● ...