Yhteiskuntavastuun Arkisto

Presidentti Alexander Stubbin osallistuminen päivän paneeliin “In the Eye of the Storm” Münchenin turvallisuuskonferenssissa 16.2.2025 sisälsi useita väitteitä ETYJ keskeisestä roolista, alasajetusta vuoropuhelun hengestä sekä korostuneesta sääntöpohjaisesta järjestelmästä. Silti nämä väitteet eivät yhdisty kansainvälisen oikeuden dokumentoituun evidenssiin tai EU virallisiin raportteihin ( Presidentti , securityconference.org , osce.org , osce.org ). Puhe ei ota kantaa esimerkiksi: Georgia–Venäjä-konfliktin alkuperäiseen faktatukeen, kuten Tagliavini-raporttiin (2009) . ETYJ vuosiraporttien osoittamiin ongelmiin konfliktien ehkäisyssä ja päätöksenteon jäykkyydessä. RANDin analyyseihin (2019) Venäjän epävakauttamisesta, joita ei mainita, vaikka ne tarjoavat arvokasta kontekstia provokaation ja strategian ymmärtämiseen. YK puheisiin ja raportteihin , jotka osoittavat kaksoisstandardeja länsimaiden toimissa (Irak, Gaza, Jemen). Vuoropuhelun olemattomuuteen koskien Ve...

Kun työelämäpuhetta Suomessa käydään, niin monien keskustelijoiden huulilta puuttuu tutkitun tiedon tuki. Etenkin sosiaalipolitiikkaa koskevissa väitteissä nojataan usein yksittäisiin kokemuksiin tai oletuksiin – joskus myös törkeään harhaanjohtamiseen. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on saanut viime vuosina uusia muotoja jotka vaarantavat politiikan suunnan ja oikeusvaltion toimivuuden. Halventavaa retoriikkaa, ei asiantuntemusta Eräässä Facebook-keskustelussa, jossa kommentoitiin työkyvyn arviointien uskottavuutta, todettiin: "Tässä maassa työkykyä tutkivat ihmiset, jotka eivät ole koskaan tehneet kunnon päivääkään oikeaa työtä." Vaikka kyse on yksityishenkilön kärjekkäästä kommentista, niin se kuvastaa laajempaa epäluottamusta työkykyarviointien asiantuntemukseen. Väite on loukkaava ja vailla pohjaa. Suomessa työkyvyn arviointi on lääketieteellinen ja monitieteellinen prosessi, jossa noudatetaan kansainvälisiä kriteerejä, kuten ICF-luokitusta (International Classificatio...

  Jyrki Juhani Saari on yhteiskuntavastuuseen ja oikeudelliseen valvontaan erikoistunut kansalaisvaikuttaja, joka on toiminut mm. ETVK ry:n julkaisu- ja valvontatehtävissä sekä Yhteiskuntavastuun tukiryhmän kirjoittajana. Suomessa on käynnissä vakava yhteiskuntasopimuksen rikkomus, joka kohdistuu maamme pienituloisimpiin kansalaisiin – niihin, jotka eivät enää pysty puolustamaan asemaansa työmarkkinoilla tai poliittisessa järjestelmässä. Kyse on kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja muiden vähimmäisturvaan liittyvien etuuksien jäädyttämisestä tai tosiasiallisista leikkauksista ostovoimaan. Hallituksen toimet, joilla indeksikorotuksia ei toteuteta täysimääräisesti tai jätetään kokonaan tekemättä, ovat reaalisia leikkauksia . Se, ettei tätä nimitetä leikkaukseksi budjettikirjassa, ei muuta vaikutusta tosiasiallisesti heikentyneestä toimeentulosta. Ostovoiman lasku osuu kaikkein pahimmin juuri niihin, joille eläke on ainoa tulonlähde, ja jotka jo nyt elävät alle kohtuullisen vähimmäisturva...

  Suomen perustuslain mukaan kaikki valta kuuluu kansalle. Tätä valtaa käyttävät eduskunta ja hallitus, joilla on oikeus säätää lakeja ja johtaa yhteiskunnan kehitystä. Kuitenkin viime vuosina – erityisesti Sipilän hallituksen aktiivimallin ajoista lähtien – olemme nähneet lainsäädäntövallan käyttötapojen muuttuvan tavalla, joka uhkaa demokratian ja oikeusvaltion ydintä. Nyt Orpon hallitus on tehnyt tästä poikkeuksesta järjestelmän. Lainsäädäntöä viedään läpi nopeutetusti , ilman asianmukaisia vaikutusarvioita , sivuuttaen asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan lausunnot . Oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta ovat useaan otteeseen moittineet hallitusta valmistelun laadun puutteista . Silti mikään ei muutu – ja yhä uusia lakeja säädetään sääntelyn ja vastuuvelvoitteiden ulkopuolella. Kyse ei ole enää yksittäisistä virheistä. Kyse on toimintakulttuurista, jossa valtaa käytetään ilman vastuuta , ja jossa perusoikeudet nähdään hidasteina, ei periaatteina. Yhteiskuntavastu...

  Mikä voisi olla vieläkin tehokkaampi tapa syrjäyttää ihminen lopullisesti yhteiskunnasta kuin se, että hänen perusturvansa katkaistaan viikoiksi, ilman päätöstä, ilman perusteluita – ja ilman vastuunkantoa? Kyse ei ole kuvitteellisesta dystopiasta, vaan ihan tavallisesta byrokraattisesta arjesta Suomessa vuonna 2025. Asiakas, jolla on diagnosoitu ADHD, masennusoireita ja psykoosista toipumista, jää vaille toimeentuloa, koska hänen hakemuksensa Kelaan jätetään käsittelemättä. Tai jos käsitellään, päätös on puutteellinen, kielteinen tai velvoittaa aloittamaan koko prosessin uudelleen. Miten tällainen toiminta on mahdollista maassa, joka edelleen mielellään ajattelee olevansa sosiaalioikeuden mallimaa? Hallinnollinen passiivisuus syrjäytyspolitiikkana Sosiaalihuoltolain 3 ja 7 § velvoittavat viranomaisia erityisesti huomioimaan haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt – ja kun näin ei tapahdu, kyse ei ole enää virheestä, vaan järjestelmällisestä laiminlyönnistä. Erityisen tuen ta...

  Ydinvoima on pitkään esitetty ratkaisuna ilmastokriisiin ja energiaturvallisuuteen, mutta teknologian ympärillä on myös merkittäviä eettisiä, ekologisia ja geopoliittisia kysymyksiä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kriittisesti ydinvoimateollisuuden läpinäkyvyyttä, riskienhallintaa, sekä riippumattoman tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan roolia valvonnassa – unohtamatta niitä huolenaiheita, jotka ovat nousseet esiin erityisesti sodan ja epävakauden konteksteissa. Avoimuuden puute ja dokumentoidut ristiriidat Useat kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tarkkailijat ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota siihen, ettei ydinvoimateollisuuden tiedotus ole riittävän avointa. Esimerkiksi Suomessa julkisessa YVA-tilaisuudessa (ympäristövaikutusten arviointi) esitetyt punnitusasiakirjat osoittivat vuosittain jopa kahden tonnin polttoainehävikkiä, kun normaalin pitäisi olla grammoja. TVO:n edustajat eivät tuolloin pystyneet selittämään poikkeamaa, eikä tiettävästi ole vieläkään esitet...

Osallistuimme oikeusministeriön lausuntopyyntöön, joka koskee ulosottokaaren merkittäviä muutoksia (lausuntopyyntötunnus: a68ff8d0-c1ed-49e8-8c18-dc423a866302 ). Vastauksessamme nostimme esiin seuraavat keskeiset yhteiskuntavastuun ja ihmisoikeuksien näkökohdat: Nykyinen suojaosuus (~800 €/kk) ei riitä turvaamaan ihmisarvoista elämää – asuminen, terveys ja työnteko vaarantuvat. Suojaosuuden säilyttäminen takuueläkkeen tasolla on vastoin perustuslain 19 §:n ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden henkeä. Vapaakuukausien poistaminen ilman korvaavaa suojaa kasvattaa ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen riskiä . Velallisten perhe- ja elatusvastuita ei huomioida riittävästi, eikä työllistyminen saisi johtaa taloudelliseen tappioon. Velkojien ja perintäyhtiöiden vastuu puuttuu yhä lainsäädännöstä – vaadimme rikoslakiin lukua velkojien vilpillisistä menettelyistä . Kuolinpesän osalta puollettiin varojen suojaamista ja erottamista velallisen vastuista, jotta muut osakkaat eivät joudu vas...

  1. Johdanto 1990-luvun lopulta lähtien Suomessa huostaanottojen määrä nousi voimakkaasti. Lastensuojelusta tuli yhä juridisempi ja viranomaiskeskeisempi prosessi – kun perheiden tuki ja oikeusturva jäi usein varjoon.   2. Juridisen käänteen ja huostaanottojen kasvu 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 huostaanottojen määrä lähes kaksinkertaistui. THL tilastojen mukaan kiireelliset sijoitukset ovat nelinkertaistuneet 2000-luvulla, ja kiireellisiä sijoituksia tehtiin n. 4 000 tapauksessa vuonna 2013 ( lokakuunliike.com ). Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen K. & T. v. Suomi (2000) -päätös toi esiin vanhempien heikon oikeusturvan huostaanottotilanteissa.   3. Kansainvälinen tarkastelu – Venäjän kriittinen ääni Venäjän lapsiasiavaltuutettu Pavel Astakhov nosti esiin toistuvasti (2010, 2016) venäjänkielisten lastensuojelutapausten ongelmia, mm. että monia lapsia siirrettiin pysyvästi Suomesta ilman riittäviä peruste...

  Suomessa on vuosikymmenien ajan koulutettu ammattiosaajia järjestelmissä, joita ei enää virallisesti tunnusteta. Vanhat, ennen tutkintorakenteiden ja sähköisten rekisterien uudistuksia suoritetut koulutukset ovat kadonneet näkyvistä, vaikka ne sisällöltään ja kestoltaan vastaavat – ja monin osin ylittävät nykyajan ammattitutkinnot. Tämä ei ole pelkkä hallinnollinen yksityiskohta. Se on laaja yhteiskuntavastuun ongelma , joka liittyy suoraan osaamisen tunnustamiseen, oikeusturvaan ja työntekijöiden ihmisarvoon. Kun muodollinen tunnistus puuttuu, myös ammattitaitoa koskeva suoja heikentyy – tai katoaa kokonaan. Vanhojen tutkintojen laajuus ja vakavuus 1970–1990-luvuilla Suomessa suoritettiin useita ammattikoulutuksia , joiden kesto oli 2–3 vuotta ja jotka sisälsivät: Teoreettisia opintoja ammatin alalta Käytännön työharjoittelua ja työssäoppimista Erikoistumista (esim. autosähkö, dieseltekniikka, hydrauliikka) Jatko-opintokelpoisuuden esimerkiksi insinöörikoulutuksee...

Kirjoittaja: Jyrki Saari Julkaisusarja: Yhteiskuntavastuun Arkisto Teema: Poliittinen vastuullisuus ja oikeusvaltio 1. Lähtökohta: Tynkkysen julkilausuma ja sen konteksti Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kommentoi hiljattain entistä yhdenvertaisuusvaltuutettua Kristina Stenmania seuraavasti: "Yhdenvertaisvaltuutettu Stenman (RKP) maaliskuussa: 'Perussuomalaiset on avoimen islamofobinen puolue'. Stenman nyt: Ei ole enää yhdenvertaisuusvaltuutettu. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri passitti Stenmanin pihalle. Seuraaviin hallitusneuvotteluihin voitaisiin ottaa tavoitteeksi, että lakkautetaan sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun että tasa-arvovaltuutetun virat. Ihan vihervasemmistolaista pelleilyä koko touhu." Lausuma on sekä poliittisesti että oikeudellisesti merkittävä – ja osoitus siitä, kuinka yhteiskuntavastuun perusperiaatteet, kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vastuu instituutioista, voivat olla uhattuina juuri niiden ...

Euroopan keskuspankin (EKP) päätös siirtyä kohti digitaalista euroa on herättänyt monenlaista keskustelua – usein tunnepitoista ja jopa pelon sävyttämää. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta tämä murros avaa kuitenkin tärkeän ikkunan tarkastella laajempaa kysymystä: kenellä on valta määrittää rahan luonne, käyttö ja seuranta – ja millä ehdoilla? Raha ei ole neutraali vaihdon väline – eikä ole koskaan ollut Historiallisesti raha ei ole koskaan ollut pelkkä neutraali vaihdon väline. Se on ollut myös valtiollisen vallan väline, politiikan työkalu ja taloudellisen järjestyksen perusta. Siinä mielessä digitaalinen euro ei muuta rahan perusluonnetta – se vain päivittää sen muotoa 2020-luvun teknologiseen ympäristöön. Mutta samalla se lisää uudenlaista valvontapotentiaalia, jonka yhteiskuntavastuun näkökulmasta on oltava tarkkaan rajattua, läpinäkyvää ja demokraattisesti valvottua. Julkisen vallan rooli ja sudenkuopat Yksi suurimmista yhteiskuntavastuullisista haasteista liittyy viranomaisval...