Yhteiskuntavastuun Arkisto

  Yhteiskuntavastuun Arkisto on tänään 27.1.2026 lähettänyt virallisen lausunnon oikeusministeriölle koskien valmiuslain kokonaisvaltaista uudistamista. Tiedote julkaistaan kokonaisuudessaan julkisen keskustelun ja avoimuuden varmistamiseksi. Eläkkeiden omaisuuden suoja ei ole kauppatavaraa Valmiuslain uudistustyöryhmä on esittänyt huolestuttavia valtuuksia, jotka sallisivat poikkeusoloissa eläkkeiden maksatuksen keskeyttämisen tai niiden määrien alentamisen. Yhteiskuntavastuun Arkisto katsoo, että tällaiset suunnitelmat ovat oire vakavasta kansallisen isännyyden puutteesta. ”Suomen suurin turvallisuusriski ei ole vain ulkoinen uhka, vaan se, että olemme päästäneet kansallisen pääomamme karkaamaan. Kun eläkevaroistamme on ankkuroitu kotimaahan vain alle 20 %, olemme tehneet itsemme haavoittuviksi. Nyt valtio yrittää paikata tätä valuvirhetä kajoamalla kansalaisten ansaittuun omaisuuteen,” toteaa asiamies Jyrki Saari . Isännän vastuu vs. kriisinhallinta Lausunnossa korostetaan eroa...

Yhteiskuntavastuun Arkisto on tarkastellut tehomaksun taloudellista logiikkaa sen omilla ehdoilla, matematiikan kautta. Kun laskelma avataan, paljastuu malli, jossa siirtoyhtiöiden tulot irrotetaan kulutuksesta ja sidotaan kuluttajan “valmiuteen käyttää” sähköä. Tiivistelmä: Tehomaksu kääntää sähkölaskutuksen logiikan päälaelleen: kuluttaja ei maksa enää siitä, mitä käyttää, vaan siitä mihin hänellä on valmius. Ilmalämpöpumppu, aurinkopaneelit tai sähkön säästäminen eivät poista tehomaksua , koska yksittäinen 15 minuutin kulutuspiikki määrää koko kuukauden hinnan. Malli toimii käytännössä pysyvänä verona, joka siirtää verkon ja suurten tuotantoyksiköiden kustannuksia pienkuluttajille – laskelmien mukaan 175–500 miljoonaa euroa vuodessa. Vanha ja uusi logiikka Vanha malli perusmaksu kulutusmaksu (€/kWh) → yhtiön tulot laskivat, jos kansalaiset säästivät energiaa. Uusi malli perusmaksu kulutusmaksu tehomaksu (€/kW/kk) kuukauden korkeimman 15 min piikin mukaan → tulo...

Suomen sosiaaliturvauudistusta perustellaan väitteellä, että julkinen talous ei kestä nykyistä menotasoa ja että leikkaukset “kannustavat työhön”. Perustelu nojaa valtiovarainministeriön ennusteisiin, joissa sosiaalimenojen osuus BKT:sta nousee vuosina 2025–2026. Johtopäätös on ollut yksinkertainen: turvaa on kevennettävä, jotta talous elpyy. Tämä logiikka on kuitenkin makrotaloudellisesti vaarallinen. Se hoitaa oiretta, ei syytä – ja samalla heikentää juuri sitä kasvupohjaa, jonka varaan uudistuksen onnistuminen on laskettu. 1. Ennusteiden harha: prosentit nousevat, koska BKT ei kasva Sosiaalimenojen suhteellinen kasvu ei johdu etuuksien anteliaisuudesta vaan BKT:n heikosta kehityksestä . Kun talous polkee paikallaan, menojen osuus kasvaa väistämättä, vaikka etuuksia leikattaisiin. Leikkauspolitiikka toimii tällöin itseään vahvistavana kierteenä: kotitalouksien ostovoima heikkenee palvelualojen kysyntä supistuu työllisyys ei parane sosiaalimenojen suhteellinen osuus kasvaa edelleen. T...

Erikoistoimittaja Jan Hurrin IS 17.1.2026  esiin nostamat luvut ovat shokeeraavia: Suomalaiset ovat maksaneet viiden vuoden aikana kymmeniä miljardeja enemmän korkoja kuin ovat saaneet niitä tuloina. Tämä 40 miljardin euron "näkymätön jarru" on suora siirto kansalaisten ja yritysten taskuista finanssisektorille. Yhteiskuntavastuun valvonta huomauttaa: Pankit vs. Isännyys: Pankit ovat käyttäneet inflaatiota suojana kasvattaakseen omia katteitaan samalla kun ne kuristavat suomalaista kulutusta. Tämä on ISO 26000 -vastuullisuuden irvikuva: finanssisektori ei enää palvele yhteiskuntaa, vaan toimii sen loisena. VM:n sokeus: Valtiovarainministeriö ihmettelee "apeaa tunnelmaa", vaikka heidän oma politiikkansa ja valvontansa (tai sen puute) sallii tämän varallisuuden siirron. Tämä tukee Arkiston näkemystä siitä, että VM toimii "renkien logiikalla", sokeana pääoman paolle. Tehomaksu on saman kolikon toinen puoli: Kuten Hurri toteaa pankkien "imuroivan...

Yhteiskuntavastuun Arkisto on toimittanut 17.1.2026 täydennyksen Energiavirastolle koskien suunniteltua tehomaksumallia. Täydennys on lähetetty tiedoksi myös Euroopan komission energian pääosastolle (DG ENER) sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV). Täydennyksen ydin on yksinkertainen: Suomessa valmisteltu 5 kW / 15 minuutin tehorajaan perustuva maksu ei vastaa eurooppalaista käytäntöä , vaan siirtää järjestelmätason kustannuksia pienkuluttajille ilman vastineellisia hyötyjä. EU:ssa tehomaksu on vastikkeellinen ohjausväline – ei rangaistus Eurooppalaisessa tariffikäytännössä tehomaksuja sovelletaan pääosin kolmeen ryhmään: suurteollisuuteen, toimijoihin, joilla on todellinen tekninen mahdollisuus ohjata tehoaan, käyttäjiin, joille tarjotaan vastineeksi dynaamisia hyötyjä kuten kysyntäjoustokorvauksia, kapasiteettimaksuja tai valinnaisia aikatariffeja. Suomessa esitetty malli ulottaisi tehomaksun kotitalouksiin ja pienyrityksiin , joilla ei ole käytännön mahdollisuutt...

Helsingin Sanomat esitti artikkelissaan (11.1.2025), että vuokramarkkinoiden nykyinen viileneminen on suoraa seurausta hallituksen asumistukileikkauksista. Artikkelin argumentaatio rakentuu oletukselle, jonka mukaan julkinen tuki on toiminut keinotekoisena hintalattiana, jonka murtuminen nyt korjaa markkinat. Vaikka korrelaatio on ilmeinen, HS:n analyysi syyllistyy klassiseen metodologiseen virheeseen sekoittaessaan poliittisen ajoituksen ja syvemmän markkinadynamiikan. On kysyttävä, onko kyseessä todellinen kausaalisuhde vai kapea-alainen tulkinta, joka sivuuttaa asuntomarkkinoiden historialliset lainalaisuudet. Kun tarkastelemme asuntomarkkinoita pidemmällä aikavälillä, havaitsemme, että vuokratasoa ja kiinteistöjen arvoa ohjaavat huomattavasti voimakkaammat voimat kuin sosiaalituet: korkotaso, tarjonnan volyymi ja yleinen taloussuhdanne. 1. Historiallinen oppitunti: 90-luvun lama Monilla on vielä tuoreessa muistissa 1990-luvun alun kiinteistömarkkinoiden romahdus. Tuolloin omakotita...

  HELSINKI 15.1.2026 – Yhteiskuntavastuun Arkisto on tänään toimittanut virallisen muistion Eduskunnan talousvaliokunnalle ja kansanedustajille koskien Energiaviraston valmisteilla olevaa tehomaksumääräystä . Arkisto vaatii välitöntä puuttumista sääntelyyn, joka mahdollistaa kuluttajien eettisesti ja rikosoikeudellisesti kyseenalaisen kaksoislaskutuksen . Sääntely on karannut käsistä Yhteiskuntavastuun Arkiston asiamies Jyrki Saari painottaa muistiossa, että nykyinen sääntelykehitys on kuljettautunut kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan . Tehomaksujen ulottaminen pienasiakkaisiin, kuten omakotitaloasuja-asiakkaisiin ja maatiloihin, ei ole pelkkä tekninen viilaus, vaan järjestelmällinen tulonsiirto kansalaisilta verkkoyhtiöiden osinkokoneistoon . Kyseessä on kaksoislaskutuksen ansa . Kuluttaja maksaa jo nyt sulakeperusteisessa perusmaksussaan teknisestä valmiudesta. Tehomaksu on päällekkäinen maksu täsmälleen samasta kapasiteetista", Saari toteaa muistiossa. Pienasiakas suurteoll...

  14.1.2026 – Analyysimme Energiaviraston vastauksesta paljastaa pelottavan hiljaisuuden: Virasto ei ole asettanut mitään esteitä sille, että sähköyhtiöt perivät maksua samasta tehosta kahteen kertaan. Arkisto kutsuu tätä "Kaksoislaskutuksen ansaksi". Jukka Harjulan kysymys paljastaa valuvirheen Saimme lukijapalautteen, joka tiivistää ongelman ytimen: Maksamme jo nyt perusmaksua esim. sulakekoosta ( 3 X25A ). Jos käytämme sitä tehoa, josta jo maksamme, miksi meidän pitäisi maksaa siitä "tehomaksuna" lisää? Tämä ei ole vain tekninen kysymys, vaan eettinen ja oikeudellinen kysymys vastikkeellisuudesta . Jos maksat palvelusta (valmius toimittaa tehoa), et voi joutua maksamaan uudelleen siitä, että todella käytät tätä luvattua valmiutta. Energiaviraston "Pese kätesi" -malli Energiaviraston vastaus vahvistaa, että se jättää takaportin auki saalisrahastukselle: Ei hintakatolle: Virasto ilmoittaa, ettei se aseta hinnastoja. Se antaa yhtiöille vapauden määritellä...

  HELSINKI 13.1.2026 – Yhteiskuntavastuun Arkisto on vastaanottanut Energiaviraston vastauksen 12.1.2026 lähettämäänsä eettiseen huomautukseen. Virasto puolustaa tehomaksuja "harmonisoinnilla" ja "kustannusvastaavuudella", mutta sivuuttaa täysin ISO 26000 -standardin mukaisen sosiaalisen vastuun. Paljastus: Kuluttaja maksaa suurteollisuuden riskit (OL3) Arkiston asiantuntija-analyysi paljastaa tehomaksujen taustalta rakenteellisen valuvirheen. Virasto vetoaa "aiheuttamisperiaatteeseen", mutta sivuuttaa sen, mikä verkon kuormituksen ja reservitarpeen todellisuudessa aiheuttaa. "On harhaanjohtavaa väittää, että pientaloasujan saunan lämmitys vaatisi verkolta kalliita investointeja. Todellinen syy verkon massiivisiin vakautusvaatimuksiin on Olkiluoto 3:n kaltaiset ylisuuret yksiköt", asiamies Jyrki Saari toteaa. Kantaverkko on mitoitettava kestämään suuren yksikön äkillinen irtoaminen. Tämä vaatii kalliita reservijärjestelmiä. Tehomaksun avulla nä...

  Sain vastauksen myös oikeusministeriöstä. Ministeriö vahvistaa sen, mitä olemme epäilleetkin: hallituksella ei ole halua uudistaa perintälakia tällä hallituskaudella, vaikka epäkohdat ovat tiedossa . Mielenkiintoista on kuitenkin ministeriön tulkinta nykyisestä laista. Ministeriö toteaa suoraan, että yksityisen elinkeinonharjoittajan asema voidaan ottaa huomioon kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa . Tämä tarkoittaa, että perintäyhtiöiden ja viranomaisten tulisi jo nykyisen lain puitteissa huomioida mikroyrittäjän heikompi maksukyky verrattuna suuryrityksiin . Ministeriön vastaus kuitenkin jättää yrittäjän edelleen yksin: Pienyrittäjien rinnastamista kuluttajiin harkittiin, mutta siitä luovuttiin . Vaikka hyvää perintätapaa on noudatettava, käytännön valvonta on sysätty Lupa- ja valvontavirastolle (LVV), jonka hitaat prosessit jo tunnemme . Tämä vastaus osoittaa, että lainsäädännöllinen perusta periaatteessa mahdollistaisi kohtuullisuuden, mutta käytännön valvonta ja tahto puuttu...

ASIANUMERO: VN/39136/2025-VM-2  Analyysi: Yhteiskuntavastuun Arkisto on saanut virallisen vastauksen Valtiovarainministeriöltä (Finanssineuvos Seppo Orjasniemi) koskien Suomen talouden tilaa ja sosiaalimenojen todellista tasoa. Asiakirja paljastaa kaksi kriittistä epäkohtaa suomalaisessa päätöksenteossa: 1. Tunnustus investointilamasta VM myöntää vastauksessaan suoraan: ”Reaalitalouden investointien väheneminen voi hidastaa työn tuottavuuden kasvua.” Tämä on virallinen vahvistus sille, että pääoman pako reaalitaloudesta finanssimarkkinoille on Suomen kuihtumisen ytimessä. Kun pääoma ei ankkuroidu kotimaahan, tuottavuus sakkaa ja tätä laskua maksatetaan nyt kansalaisilla tehomaksujen ja leikkausten muodossa. 2. Nettomenojen sivuuttaminen Arkisto haastoi VM:n siitä, miksi julkisuudessa käytetään harhaanjohtavia bruttolukuja sosiaalimenoista, vaikka nettomääräisesti (24,4 % BKT:sta) olemme EU-keskitasoa. VM sivuutti kysymyksen viittaamalla teknisiin menetelmäkuvauksiin. Tämä on I...

Yhteiskuntavastuun Arkisto on tänään 12.1.2026 lähettänyt virallisen eettisen huomautuksen ja yhteiskuntavastuun valvontalausunnon Energiavirastolle. Huomautus on toimitettu tiedoksi myös Euroopan komission energian pääosastolle (DG ENER) sekä kuluttaja-asiamiehelle. Tausta: Renkien valta ja isännätön pääoma Suomalaisessa sähkönsiirtomarkkinassa on havaittavissa huolestuttava kehityskulku, jossa monopoliasemassa olevat verkkoyhtiöt perustelevat tehomaksujen käyttöönottoa "asiakkaiden ohjaamisella". Yhteiskuntavastuun Arkiston arvion mukaan kyse on kuitenkin eettisesti kestämättömästä saalisrahastuksesta (rent-seeking), jolla suojataan yhtiöiden finanssituottoja kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella. ISO 26000 -valvonta paljastaa valuvirheet Arkiston asiamies Jyrki Saari painottaa, että Energiaviraston hyväksymät sääntelymallit rikkovat kansainvälistä ISO 26000 -yhteiskuntavastuustandardia . "Tehomaksu on teknokraattinen rangaistusmalli, joka kohdistuu erityisesti...

Tiivistelmä Suomen ydinjätteen loppusijoitusratkaisu, Onkalo, perustuu oletukseen kallioperän poikkeuksellisesta vakaudesta. Viimeaikaiset havainnot kallioperän hauraudesta, historialliset epäonnistumiset teollisessa hyödyntämisessä sekä riippumattomien asiantuntijoiden esittämä kritiikki asettavat hankkeen yhteiskuntavastuullisuuden uuteen valoon. Tässä artikkelissa tarkastellaan kallioperän todellista tilaa, vesivuotojen merkitystä ja sijaintivalinnan eettisiä ulottuvuuksia suhteessa kansainvälisiin verrokkimalleihin. 1. Johdanto Ydinjätteen loppusijoitus on yksi nyky-yhteiskunnan suurimmista teknisistä ja eettisistä haasteista. Suomen valitsema KBS-3-konsepti nojaa "moninkertaiseen esteeseen", jossa kallioperä on viimeinen ja kriittisin turvatyyny. Mikäli perusoletus kallioperän eheydestä on virheellinen, koko turvallisuusketju vaarantuu. 2. Geologinen hauraus ja teollinen todistusaineisto Olkiluodon kallioperää on virallisessa viestinnässä kuvattu massiiviseksi ja vakaak...

Kuten aiemmin kerroin, Kilpailu- ja kuluttajavirasto siirsi toimenpidepyyntöni (KKV0244582) uudelle Lupa- ja valvontavirastolle (LVV) . Nyt uusi virasto on vastannut. Vastaus on oppikirjaesimerkki siitä, kuinka viranomaiskoneisto suojaa itseään ja vallitsevia käytäntöjä pakenemalla prosessien ja juridisten termien taakse. LVV toteaa suoraan, ettei se auta yksittäistä yrittäjää ja että heidän käsittelyaikansa on peräti 9 kuukautta. Alta voit lukea ylitarkastajan vastauksen sekä oman vastineeni, jossa kyseenalaistan viranomaisen asenteen mikroyrittäjien taloudellista hätää kohtaan. 1. Viranomaisen kanta (Lupa- ja valvontavirasto) Lupa- ja valvontaviraston vastaus (saapunut 2026): "Toiminimiyrittäjä tai muu vastaava pienyrittäjä ei ole lain tarkoittama kuluttaja yritystoimintansa osalta. (...) Lupa- ja valvontavirastolla ei ole toimivaltaa ratkaista velallisen ja perintäyhtiön välisiä riita-asioita, kuten määrätä velallisen maksuvelvollisuudesta tai määrätä perintää keskeytettäväksi....