Yhteiskuntavastuun Arkisto

  Suuryrityksille suunnatut verohelpotukset perustellaan usein epäsuorilla hyödyillä, kuten alihankintaketjujen tukemisella ja investointien edistämisellä. Mutta kestääkö tämä logiikka kriittisen tarkastelun? Pienyrittäjä luo työpaikkoja – suuryritys kasvattaa voittoja Valtion erityisrahoituslaitos Finnvera myönsi hiljattain 20 miljoonan euron arvosta lainaa noin 440 pienyritykselle. Tuloksena: arviolta 500 uutta työpaikkaa. Tämä tarkoittaa yhtä työpaikkaa noin 40 000 euron sijoituksella – varsin tehokasta julkisen rahan käyttöä. Samaan aikaan valtio on laskemassa yhteisöveroa, mistä hyötyvät erityisesti suuryritykset kuten Nordea , OP , Neste , Sampo ja Tapiola . Viiden suurimman yhteisöveron maksajan arvioitu veroale on yhteensä noin 200 miljoonaa euroa – mutta uusien työpaikkojen määrä on olematon tai jopa nolla . Miksi? Vastaus: osingot kasvavat, mutta työllisyys ei Yhteisöveron alennukset eivät sido yrityksiä mihinkään. Ei investointeihin, ei työllisyyteen, ei alihanki...

  Viime vuosina Suomi on sitoutunut valtaviin lisämenoihin puolustuksessa. Virallisesti kyse on turvallisuudesta. Käytännössä kyse on myös paljon muusta  –  ennen kaikkea geopoliittisesta ja talousideologisesta linjauksesta, joka ei välttämättä palvele Suomen kansaa lainkaan. Naton laajeneminen ja dollarin asema Suomen Natoon liittyminen ja puolustusmenojen rajut lisäykset palvelevat ensisijaisesti Yhdysvaltojen globaalia intressiä. Nato ei ole pelkkä turvallisuusliitto, vaan myös osa laajempaa dollarihegemonian järjestelmää – sitä, jossa maailman keskeinen vaihdon väline ja arvonsäilyttäjä on edelleen Yhdysvaltain dollari. Tätä haastamaan on noussut niin sanottu BRICS (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) yhteistyö, joka pyrkii rakentamaan dollarista riippumatonta taloudellista järjestelmää – mahdollisesti jopa kultaan sidottua valuuttaa. Onko siis ihme, että länsi tiivistää asemiaan? Suomi on nyt osa tätä järjestelmää – mutta kuinka tietoisesti...

Kun maailman mahtavin valtio tekee sotilaallisen iskun ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta tai välitöntä, todistettavaa itsepuolustustarvetta, onko kyseessä enää puolustautuminen vai vain “vahvemman oikeus”? Tätä kysymystä ei voi sivuuttaa, kun tarkastelemme Yhdysvaltojen viimeisimpiä toimia Irania vastaan. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi on todennut yksiselitteisesti, että isku Iranin ydinkohteisiin oli kansainvälisen oikeuden vastainen. Samaan aikaan YK:n pääsihteeri Guterres varoittaa eskalaatiosta ja vetoaa diplomatiaan. Silti keskustelun ytimessä ei ole lain rikkominen, vaan sen selittely. Kun lakia aletaan kiertää silloinkin, kun se estää mielivaltaisen voimankäytön, niin olemme luisumassa oikeuden maailmasta takaisin raakaa valtaa perustuvaan järjestykseen. Ei tarvitse olla idealisti ymmärtääkseen miksi tämä on vaarallista. Jos oikeus riippuu siitä, kuka sen rikkoo, niin ei kyse ole enää oikeudesta vaan voimasta. Eikä se tee maailmasta tu...

Tässä on selkeä ja helposti verkkosivuille sijoitettava "Tapamme toimia" -yleismalli. Se on kirjoitettu niin, että se toimii pienille ja keskisuurille yrityksille, erityisesti niille, jotka haluavat viestiä vastuullisuudestaan ISO 26000 -standardin hengessä, mutta käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi: Tapamme toimia Meille vastuullisuus ei ole vain sana, vaan tapa tehdä työtä – joka päivä, jokaisessa päätöksessä. Toimintamme perustuu avoimuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kunnioitukseen ympäristöä, ihmisiä ja yhteisöä kohtaan. Haluamme olla yritys, johon asiakkaat, yhteistyökumppanit ja työntekijät voivat luottaa. 1. Reilu ja läpinäkyvä toimintatapa Toimimme rehellisesti ja avoimesti. Emme lupaa sellaista, mitä emme voi pitää. Meille hyvä hallintotapa tarkoittaa selkeitä vastuita ja eettistä päätöksentekoa. 2. Ihmisten kunnioittaminen Kohtelemme työntekijöitämme, asiakkaitamme ja kumppaneitamme arvostavasti. Emme hyväksy syrjintää tai epäasiallista kohtelua missään muodossa....

  Organisaatioiden, jotka haluavat ilmaista sitoutumisensa ISO 26000 -standardin periaatteisiin ja dokumentoida vastuullisuuttaan yhteisölle, voi olla hyödyllistä laatia omaehtoinen vastuuvakuutus. Tässä on mallipohja: VAKUUTUS VASTUULLISUUDEN PERIAATTEISTA [Yrityksen nimi]: [Y-tunnus / Rekisteritiedot]: [Päiväys]: Me, [Yrityksen nimi], vakuutamme sitoutuvamme yhteiskuntavastuun periaatteisiin seuraavien linjausten mukaisesti: Noudatamme eettistä ja vastuullista hallintotapaa sekä kehitämme läpinäkyvää johtamista. Kunnioitamme kaikkia ihmisoikeuksia ja emme hyväksy minkäänlaista syrjintää, pakko- tai lapsityötä. Huolehdimme työntekijöidemme hyvinvoinnista, oikeudenmukaisuudesta ja osallistamismahdollisuuksista. Pyrimme minimoimaan toimintamme haitalliset ympäristövaikutukset ja edistämme kestävää kehitystä. Toimimme rehellisesti, torjumme korruptiota ja vaadimme vastuullisuutta myös yhteistyökumppaneiltamme. Kunnioitamme asiakkaidemme oikeuksia, emmekä harh...

  Yritysvastuu ei ole enää vain hyväntahtoista brändin kiillottamista, vaan olennainen osa kestävää liiketoimintaa. Kansainvälinen standardi ISO 26000 antaa organisaatioille ohjeistusta vastuullisuuden toteuttamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Toisin kuin monet muut ISO-standardit, 26000 ei ole sertifiointiin tarkoitettu, vaan vapaaehtoinen ja laaja-alainen viitekehys vastuullisen toiminnan kehittämiseen. Mitä ISO 26000 sisältää? ISO 26000 määrittelee yhteiskuntavastuun seuraavasti: organisaation vastuu sen päätösten ja toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön, mikä ilmenee läpinäkyvänä ja eettisenä toimintana, joka edistää kestävää kehitystä, huomioi sidosryhmien odotukset ja on lainsäädännön mukainen . Standardi perustuu seitsemään keskeiseen yritysvastuun osa-alueeseen : 1. Hyvä hallintotapa Organisaation tulee varmistaa päätöksenteon läpinäkyvyys, eettisyys ja vastuunjako. Tämä tarkoittaa toimivaa johtamisjärjestelmää, jossa päätökset tehdään vast...

  Yhteiskuntavastuun tukiryhmä katsoo, että työttömyysetuuden ehtona tapahtuva palkaton työn teettäminen täyttää pakkotyön tunnusmerkit , eikä ole sovitettavissa yhteen Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden kanssa. Tämä kanta perustuu suoraan:  ILO:n yleissopimus nro 29 (ratifioitu)  Euroopan ihmisoikeussopimus 4 artikla  Euroopan sosiaalinen peruskirja, SopS 78/2002, artiklat 1 ja 10 Suomi ei voi eikä saa lainsäädännöllisesti kiertää ihmisarvoa ja työsuojelua takaavia velvoitteitaan nimittämällä pakkotyötä "vastikkeellisuudeksi". Tällaisten mallien edistäminen tai toteuttaminen rikkoisi oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä sitoumuksia.   

  Työterveyslaitoksen ja muiden tutkijoiden mukaan Suomi voisi säästää yli 20 miljardia euroa vuodessa, jos työelämä olisi inhimillisesti ja johtamisen kannalta kunnossa. Kyse ei ole haihattelusta. Säästöä syntyisi: - vähemmistä sairauspoissaoloista - pidemmistä työurista - paremmasta työkyvystä - vähäisemmästä työuupumuksesta - vähenevästä henkilöstön vaihtuvuudesta - tehokkaammasta työnteosta ilman turhaa stressiä ja pelkoa Miksi tätä ei tehdä? Koska se ei näy heti seuraavan kvartaalin tuloksessa. Johto ja poliitikot katsovat liian usein vain lyhyttä aikajännettä. Johtamisen kehittäminen ei näy heti excelissä, mutta se rakentaa perustaa vuosiksi. Koska kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta. Työnantaja sanoo, että työntekijän pitäisi jaksaa. Poliittinen päättäjä sanoo, että työpaikka vastaa. Ja lopulta kukaan ei tee mitään. Koska vallalla on vanha johtamiskulttuuri. Monessa yrityksessä johtaminen on periytynyt tai opittu kovin ottein – eikä siinä ole tilaa itsereflektiolle tai ...

  Kun puhutaan hyvästä johtamisesta, ei ole kyse siitä, että työpaikasta tehdään leirinuotio tai joogasali. Kyse on siitä, että ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin – ja kestää sen myös huomenna. Hyvä johtaminen ei tarkoita silittelyä, vaan: - selkeitä tavoitteita - reilua palautetta - ihmisen kohtaamista ihmisarvolla - luottamusta ja avoimuutta - kykyä kantaa vastuuta – myös virheistä Hyvä johtaminen näkyy työntekijän arjessa näin: - Työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan. - Hän uskaltaa kysyä, ehdottaa ja kertoa virheistä ilman pelkoa. - Esimies kuuntelee ja on aidosti kiinnostunut. - Kuormitusta ei vähätellä, vaan siihen puututaan ajoissa. - Konflikteihin ei turruta vaan ne selvitetään – rakentavasti. Ja tuloksena? - Vähemmän stressiä - Vähemmän turhia kokouksia ja kyttäämistä - Enemmän sitoutumista - Parempi tuottavuus Hyvä johtaminen näkyy myös numeroissa: Yrityksillä, joissa työhyvinvointi on kunnossa, on keskimäärin 20–25 % parempi tuottavuus. Sairauspoissaolot vähenevät jop...

Suomalaisessa työelämässä puhutaan tuottavuudesta, tehokkuudesta ja kilpailukyvystä, mutta vaietaan usein siitä, miten työpaikoilla johdetaan ihmisiä . Huono johtaminen maksaa. Paljon. Jokainen turha sairauspoissaolo, joka johtuu stressistä, uupumisesta tai alistavasta johtamistyylistä, maksaa. Jokainen vaihtuva työntekijä, joka lähtee siksi, ettei tullut kuulluksi tai kohdelluksi inhimillisesti, maksaa. Jokainen työntekijä, joka jää mutta vetäytyy henkisesti, maksaa – sekä tiimihengessä että tuloksessa. Tämä ei ole sattumaa. Kyse on taidoista, asenteista ja yrityskulttuurista. Liian monessa firmassa henkilöstöjohtaminen jää "pehmeäksi puheeksi", jonka voi kuulemma sivuuttaa – tai ulkoistaa HR:lle. Esimies on ratkaiseva tekijä. Tutkimusten mukaan yli 70 % työtyytyväisyydestä selittyy esihenkilön toiminnalla – hyvä tai huono johtaja tekee työpaikan ilmapiirin. Miten suunta korjataan? - Johdon koulutus: Esihenkilöksi ei pidä päästä vain teknisen osaamisen perusteella. Johtamine...

  Suomessa on perinne, jossa yrittäjyyteen ei ole aina tarvittu tutkintoa – eikä se itsessään ole huono asia. Moni on lähtenyt rohkeasti toteuttamaan ideoitaan käytännön kautta, ja se on luonut työtä, palveluita ja innovaatioita. Samalla on jäänyt yksi alue räikeästi paitsioon, nimittäin henkilöstön johtamisen osaaminen. Yhä tänä päivänä tekninen osaaminen yritysjohdossa on usein hyvällä tasolla, mutta ihmisten johtaminen ontuu. Henkilöstö nähdään menoeränä, ei voimavarana. Johtamiskulttuuri voi olla käskyttävä, piittaamaton tai jopa pelolla hallitseva. Tällainen asenne kostautuu: ihmiset uupuvat, vaihtavat työpaikkaa, sairastuvat tai vetäytyvät hiljaisesti työstä. Työhyvinvointi ei ole pehmeää höttöä. Se on kovaa taloutta. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työhyvinvointiin panostaminen voisi tuoda jopa yli 20 miljardin euron säästöt vuositasolla. Sairauspoissaolot vähenisivät, työurat pitenisivät ja tuottavuus kasvaisi. Silti työhyvinvoinnista puhutaan julkisuudessa yhä kuin ...

Presidentti Stubb on oikeassa – ennaltaehkäisevä sota ei ole laillista, eikä ydinaseilla uhkailua pidä puolustella.  Viime aikojen keskustelu Israelin iskusta Iraniin on paljastanut, kuinka helposti jopa kansanedustajat ovat valmiita ohittamaan kansainvälisen oikeuden ja puolustelemaan sotatoimia, jotka ovat juridisesti kestämättömiä. Erityisesti väitteet "ennaltaehkäisevän iskun oikeutuksesta" Iranin oletettuihin ydinasehankkeisiin ovat vaarallista retoriikkaa. Ensimmäinen tosiasia on tämä: Israelilla on ydinaseita – avoimesta salaisuudesta on olemassa laajasti kansainvälistä dokumentaatiota. Sitä vastoin Iranilla ei ole todistettavasti ydinaseita, ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) seuraa sen ydinohjelmaa tarkasti. Toisin sanoen: valtio, jolla jo on joukkotuhoaseita, hyökkäsi valtiota vastaan, jolla ei niitä ole. Mitä sanoo kansainvälinen oikeus? YK:n peruskirjan 2 artikla kieltää kaiken aseellisen hyökkäyksen toista valtiota vastaan, paitsi jos kyseessä on...

  Viime aikoina julkisessa keskustelussa on noussut esiin väitteitä, jotka sekoittavat keskenään kaksi perustavanlaatuisesti erilaista talousjärjestelmää: sekatalouden ja kommunismin. Erityisesti Suomen kaltaisissa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, joissa julkisella sektorilla on merkittävä rooli, saattaa syntyä mielikuvia, jotka virheellisesti rinnastavat korkeat julkiset menot tai laajat sosiaalipalvelut kommunismiin. Tämä artikkeli pyrkii avaamaan näiden kahden käsitteen eroja ja selittämään, miksi lähes kaikki maailman maat ovat käytännössä sekatalouksia.   Mitä on sekatalous? Sekatalous on talousjärjestelmä, joka yhdistää elementtejä sekä markkinataloudesta että suunnitelmataloudesta (tai komentotaloudesta). Se on pragmaattinen lähestymistapa, joka pyrkii hyödyntämään molempien järjestelmien vahvuuksia ja minimoimaan niiden heikkouksia. Markkinatalouden piirteet: Sekataloudessa yksityinen omistus on vallitsevaa, ja tuotantovälineet (tehtaat, maatilat, yrityks...

(Tai puntaria, jolla vastasyntynyt lapsikin painaa 11 kiloa) Hannu tiivisti karun todellisuuden: "Kapitalismissa valta on aina kapitalisteilla. Poliitikot ovat vain rasva kansan ja kapitalistien välissä – ja rasvaakin hallitsevat kapitalistit." Usein meille sanotaan, että "Suomessa kaikilla on samat mahdollisuudet menestyä, rikastua ja tehdä töitä unelmiensa eteen." Todellisuudessa pelilauta ei ole tasainen – se on vino, ja vieläpä lainsäädännöllä vahvistettu. Suomen rikoslaissa: Velallinen voi syyllistyä velallisen epärehellisyyteen (RL 39:1). Velkojan epärehellisyys? Ei sille ole omaa rikosnimikettä. Tämä tarkoittaa, että perintätoimistot, pankit ja muut talousalan toimijat voivat vuosikymmeniä toimia aggressiivisesti, epäeettisesti tai jopa petollisesti – ilman rikosseuraamuksia. Poliitikot puolustavat tätä järjestelmää hokemalla: "Suomessa on korkea velkojen takaisinmaksun moraali." Mutta mitäpä jos järjestelmän oma moraali on… no, sanotaanko vähän va...

Suomalainen politiikka on ajautunut tilanteeseen, jossa empatia ja ihmisarvo alistuvat retorisille säästöpuheille ja geopoliittisille pakkomielteille. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta tämä kehitys on huolestuttava. ”Mutta entä valtion alijäämä?” – kuulemme tämän väitteen jatkuvasti, kun puhutaan aseavun ja sosiaaliturvan vaihtoehdoista. On aika tarkastella, mitä "säästö" oikeasti tarkoittaa – ja kuka siitä todella maksaa. LUKU 1: Budjetin alijäämä ja säästöharha 1. Aseapu vs. alijäämä – ei yhteyttä. Defensiivisiä menoja kasvatetaan poliittisena valintana, ei julkistalouden pakotteena. Esimerkiksi vuonna 2025 puolustusbudjetti nousee 488 miljoonalla euroon, mutta sosiaaliturvaa leikataan samaan aikaan. 2. Toimeentulotukileikkaukset lisäävät kustannuksia. – Hallituksen ehdotus alentaa sosiaaliturvaa 74 miljoonaa euroa, mutta Yle:n mukaan perustuki maksoi 95 miljoonaa euroa enemmän ([ yle.fi ][1]). – Useat asiantuntijat (Talentia, Helsinki Times) varoittavat leikkausten aiheutta...